Kotimaa

Uusi tiedustelulaki: Tällaisista rikoksista suojelupoliisin ei tarvitsisi kansallisen turvallisuuden varjolla ilmoittaa

Julkaistu:

tiedustelulaki
Uusi tiedustelulaki pakottaisi suojelupoliisin soittamaan hätäkeskukseen operaation paljastumisen uhallakin, jos joku on vaarassa.
Uusi tiedustelulaki pakottaisi suojelupoliisin viime kädessä vaikka soittamaan hätänumeroon, jos he saavat salaisessa tiedustelussaan selville vakavan rikoksen, joka on vielä estettävissä.

Lakiluonnoksen mukaan ilmoitusvelvollisuus koskee niin sanottuja ylitörkeitä rikoksia. Niitä ovat esimerkiksi ryöstö, raiskaus, ihmiskauppa, törkeä pahoinpitely sekä tahalliset henkirikokset. Siviilitiedustelulainsäädäntöä pohtinut työryhmä ei jättäisi suojelupoliisille harkintavaraa asiassa. Ilmoitus olisi tehtävä heti.

Erityisasiantuntija Heli Heikkola sisäministeriöstä kertoo, että hätäpuhelussa soittaja voisi sanoa olevansa suposta. Sen voisi tapauskohtaisesti punnita, paljastaako tietojensa lähteeksi tiedustelun, jota tehdään kansallisen turvallisuuden nimissä.

– Jos ilmoittaminen onnistuu tiedustelua paljastamatta, sitä tietenkin suositaan. Viime kädessä on kuitenkin otettava se riski, että tiedonhankinta menee pieleen tai paljastuu. Ihmishenki ja terveys menevät edelle, jos rikos on vielä estettävissä, kertoo Heikkola.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Isokin huumekauppa voisi jäädä ilmoittamatta

Työryhmän mietinnössä on pohdittu myös tilanteita, joissa rikos on jo tapahtunut. Silloinkin supon pitää joissakin tapauksissa luovuttaa tiedustelutietoja esitutkintaa tekevälle viranomaiselle, kuten poliisille. Rima on kuitenkin nostettu korkeammalle kuin estettävissä olevissa tapauksissa.

Tiedustelussa ilmitullut pienimuotoinen huumekauppa esimerkiksi jäisi ilmoittamatta, kun taas isosta huumekaupasta ilmoittaminen olisi supon punnittavissa. Ylitörkeistä rikoksista ilmoitus pitäisi tehdä, mutta sitä voisi lykätä vuosi kerrallaan, jos salaaminen on välttämätöntä kansallisen turvallisuuden tai jonkun hengen tai terveyden suojaamiseksi.

Työryhmä on laskenut, että vuosittain supon tiedustelussa tulisi ilmi keskimäärin kaksi tapausta, joista poliisi aloittaisi itsenäisen esitutkinnan.

– On arvioitu, että kun mennään enemmän tiedustelun suuntaan, tietoihin päästään aiemmin kiinni, eivätkä rikokset edes etenisi valmistelun tai teon asteelle, Heikkola sanoo.

Tiedustelutiedot voitaisiin paljastaa myös oikeusmurhan estämiseksi

Tiedustelulakiluonnoksessa on otettu huomioon myös tilanteet, joissa ihmistä epäillään rikoksesta, mutta suojelupoliisi tietää hänet syyttömäksi tiedustelunsa ansiosta. Supo voisi tällöin paljastaa tietonsa, ellei kansallinen turvallisuus olisi vaarassa.

Supo voisi säilyttää jonkun syyttömyyttä tukevan tiedustelutiedon, kun muu kansallisen turvallisuuden kannalta epäolennainen tieto pitää hävittää viipymättä.

Rikoksesta epäilty ei kuitenkaan välttämättä itse tietäisi, että supo voisi hänet pelastaa. Sisäministeriön erityisasiantuntijan Heli Heikkolan mukaan silloin pitäisi vain luottaa siihen, että supo saa tiedon esitutkinnasta ja päätyy harkinnassaan paljastamaan tietonsa.

– Jos supolla on tieto siitä, että syytön henkilö on epäiltynä rikoksesta, silloin supo sen ilmoittaa, jos se on kansallista turvallisuutta vaarantamatta mahdollista. Supon näkökulmasta yksikin syytön vankilassa on oikeusjärjestelmän kannalta hyvin negatiivinen asia, Heikkola vakuuttaa.

Oikeusministeriö on ehdottanut, että tiedusteluviranomaisia valvomaan perustetaan tiedusteluvaltuutettu. Valtuutettu voisi ottaa kantaa esimerkiksi siihen, onko supo onnistunut punninnassaan syyttömän oikeusturvan ja kansallisen turvallisuuden välillä.

Tietotekniikka-asioihin erikoistunut kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.) on painottanut, että valtuutetulle täytyy antaa riittävästi resursseja tehtävänsä hoitamiseen. Kyseessä ei voi olla yhden hengen toimisto, vaan valtuutetulla täytyy olla riittävästi henkilöstöä käytettävissään kattavaan valvontaan.

Supo ei saisi enää itse tutkia

  • Suomeen ollaan luomassa monien muiden Euroopan maiden tyylistä tiedustelulainsäädäntöä.
  • Tiedustelulailla halutaan suojautua vakavilta Suomeen kohdistuvilta uhilta, kuten terrorismilta ja vieraiden valtioiden vakoilulta.
  • Tiedustelulakisuunnitelmat sallisivat viranomaisille muun muassa verkkotiedustelun, johon nykyisin ei ole valtuuksia. Tiedustelua voitaisiin tehdä Suomessa ja ulkomailla.
  • Suojelupoliisista tulisi entistä vahvemmin tiedusteluviranomainen, ja sen esitutkintavaltuudet poistettaisiin.
  • Työryhmien mietinnöt esiteltiin menneellä viikolla, ja ne lähtevät seuraavaksi lausuntokierrokselle. Hallitus haluaa saada esitykset eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt