Ruotsin vapaaehtoisuuskokeilua perusteltiin kehysriihessä – näillä eväillä sopu saatiin aikaan - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Ruotsin vapaaehtoisuuskokeilua perusteltiin kehysriihessä – näillä eväillä sopu saatiin aikaan

Julkaistu: 24.4.2017 19:37

Hallituspuolueita tentattiin ruotsin kielen vapaaehtoisuuskokeilusta kehysriihen tiedotustilaisuudessa.

Hallitus on päättänyt kokeilusta vapaasta kielivalinnasta, jossa 2 200 koululaista saa valita itse opiskelevatko he ruotsia vai jotain muuta kieltä. Perussuomalaisten Sampo Terho tiedotti kielikokeilun etenemisestä aiemmin tänään.

Kielikokeilu puhutti tänään pidetyssä hallituksen kehysriihen väli-infossa. Hallituspuolueiden puheenjohtajia ja ministerejä tentattiin asiasta useaan otteeseen. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan kielikokeilun kustannuksista ei ole vielä tietoa.

– Hallituksen esitys lähtee lausuntokierrokselle nyt, ja sen aikana on vielä arvioida mahdolliset kustannukset. Tehdään pätevä kokeilu ja arviointi on sisällytetty tähän monesta näkökulmasta.

Grahn-Laasosen mukaan kokeilun 2 200 oppilaan koko on riittävä, jotta pakollisen ruotsinkielen opiskelun vaihtoehdoista saadaan riittävästi tietoa.

Perussuomalaisten kerrottiin viime viikolla kytkeneen ammatillisen koulutuksen uudistamisen ehdoksi juuri ruotsin kielen vapaaehtoisuuskokeilun. Puolueen puheenjohtajalta Timo Soinilta (ps) kysyttiin ruotsiksi, onko hän tyytyväinen kielikokeilun toteutumisesta.

– Kielikokeilu oli osa hallitusohjelmaamme ja mielestäni on hyvin tärkeää, että hallitus noudattaa ohjelmaansa, Soini vastasi.

Kokoomuksen Petteri Orpo ja Keskustan Juha Sipilä vakuuttelivat olevansa täysin kokeilun takana.

– Kielikokeilusta oli sovittu hallitusohjelmassa ja Kokoomus pitää kiinni siitä, mitä on sovittu, Orpo sanoi.

– Samoin Keskusta, Sipilä säesti.

Ammattikoulutus uusiksi

Kielikokeiluun liitetty ammattikoulu-uudistus on opetusministeri Grahn-Laasosen mukaan suurin koulutusuudistus kahteen vuosikymmeneen.

– Haastavuutta lisäsi työelämän muutoksen ja uusiin koulutustarpeisiin haastamisen lisäksi vaikea taloudellinen toimintaympäristö.

Uudistuksen keskeisiä teemoja ovat yksilöllinen oppiminen, työpaikoilla tapahtuva oppiminen ja koulutusnäyttöjen antaminen käytännön työtehtävissä.

Lisäksi tutkintojen määrää karsitaan 150 tutkinnosta 360:een. Samalla tutkinnoista tulee nykyistä laaja-alaisempia. Ammatilliseen koulutukseen voi lisäksi hakea ympäri vuoden nykyisen kahdesti vuodessa tapahtuvat sisäänoton sijaan.

Tuoreimmat osastosta