Kotimaa

Broileri elää viisi viikkoa: ”Pyrimme katsomaan, että linnut voivat hyvin”

Julkaistu:

rac
Suomalainen broilerihybridi elää viisi viikkoa. Tämä on tehotuotetun kanan matka untuvikosta kaupan kylmäaltaaseen.
Munanvalkoisen hautomorakennuksen sisätiloissa alkaa joka viikko noin 100 000 broilerin elämä.

On maanantaiaamu ja Maskussa sijaitsevalla Kronfågel Oy:n hautomolla on kuoriutumispäivä. Se tarkoittaa, että ovista on saapunut kymmeniä tuhansia uusia kananmunia, joista kuoriutuu pääsiäisen jälkeen pieniä untuvikkoja.


Rakennuksen toisessa päässä 40 000 pientä vastakuoriutunutta tipua odottaa puolestaan matkaa kohti kasvattamon turvekenttää.

Tehotuotetut broilerit ovat Suomessa joko Ross- tai Cobb-jalostetta. Maskussa kuoriutuu kumpaakin. Jalosteiden lihaskasvu on uskomattoman nopeaa. Keltaisesta tipusta kasvaa kahdessa viikossa puolikiloinen ja viidessä viikossa täysikokoinen 2,4-kiloinen kana.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Jalosteita kutsutaan yleisesti broilerihybrideiksi. Vaikka hybridi-termi viittaa yleensä kahden lajin yhdistelmään, niin broilerijalosteissa on useaa eri rotua.


Eläinsuojelujärjestöt ovat kritisoineet jo pitkään lintujen nopeaa kasvua ja suuria rintalihaksia. Tuottajien mukaan jalostuksessa on otettu kasvunopeuden lisäksi huomioon linnun puolustuskyky, jalkaterveys ja kestävyys. Hyvällä kasvualustalla ja ravinnolla on myös tärkeä merkitys kasvun kannalta.

Ross ja Cobb ovat kansainväliseen kasvatusketjuun nojaavan kotimaisen broilerituotannon kivijalka. Hybridibroilerit myös mahdollistavat sen, että suomalaiset voivat syödä keskimäärin lähes parikymmentä kiloa kohtuuhintaista kananlihaa vuodessa.

Maskulaisella hautomolla kuoriutuneet untuvikot päätyvät tuotantoketjun toisessa päässä Naapurin Maalaiskanan pakkauksiin.

Liukuhihnan läpi laskuriin

Maskulaiset Ross- ja Cobb-tiput ovat suomalaisia, koska ne kuoriutuvat kotimaassa. Hautomolle munat tulevat Suomesta ja Ruotsista, eivätkä suomalaisten kanojen vanhemmat näe aina poikastensa kotimaata.

Munat ovat hautomossa yhteensä reilut kolme viikkoa. Itse hautominen tapahtuu noin 37,8 astetta lämpimissä huoneissa ja noin 19 vuorokauden kuluttua on kuoriutumisen aika.

– Munat siirretään kuoriutumiskoneeseen viimeiseksi kahdeksi päiväksi. Untuvikot ovat munankuorien kanssa siellä samassa tilassa, Kronfågel Oy:n hautomomestari Ilkka Peltola kertoo.

Keltaiset tiput kulkevat vielä liukuhihnan läpi laskuriin. Keltaisten untuvikkojen eteneminen muistuttaa jonkinlaista huvipuistolaitetta. Tiput pullahtavat hihnan päässä muovilaatikoihin sadan untuvikon erissä kuin pienet pehmeät tennispallot.

Vastakuoriutunut untuvikko selviää ruskuaispussinsa ravinnon avulla kolme vuorokautta. Nopea rehun- ja vedensaanti takaavat kuitenkin sen, että ruskuaispussin energia menee immuunijärjestelmän kehittämiseen ja kasvuun. Siksi linnut lähtevät jollekin yhdeksästä kasvattajatilasta heti kuoriutumisen jälkeen.

Siikarlan tila Pöytyällä on yksi kasvattajapaikoista. Siellä tepastelevat broilerit ovat kahden viikon iässä ja tulevat varsin rohkeasti arvioimaan vierailijoita.

Kanat ovat yllättävän nopeita oppimaan. Tutkimuksissa kanojen on huomattu omaksuvan uusia asioita etenkin matkimisen avulla. Siikarlan tilan broilerit löytävät kasvattamohallin ruokinta- ja juomapisteet nopeasti saapumisensa jälkeen sekä seuraavat toisiaan yhtenä aaltona ruokailuhetken alkaessa.

Nuoret linnut kaivautuvat mielellään hallin pohjaa peittävään turpeeseen, nokkivat virikenaruja ja keikkuvat vaa’alla. Kuusi tuntia vuorokaudesta kuluu pimeydessä.

Broilerinkasvatus alkoi Siikarlassa aika tarkkaan vuosi sitten. Maanviljelyn lisäksi perhe kasvatti sikoja, mutta broilerinkasvatuksen vastuulleen ottanut nuorin poika Kustaa Siikarla oli sioille allerginen. Nyt hän pyörittää 70 000 broilerin kasvattamoa, seuraa olosuhteita kännykästään ja julkaisee tasaiseen tahtiin kuvia sekä videoita sosiaalisessa mediassa.

– Nykyään ihmiset ovat todella kiinnostuneita siitä, mitä täällä tapahtuu. Kuvista kysellään ja kaverit haluavat vierailla tilalla. Se on lisännyt omaakin kiinnostusta jatkuvasti.

Pienikin muutos hallin olosuhteissa saa kasvattajan puhelimen hälyttämään.

”Lähdimme alkuun muuttamaan tehotuotantoa”

Tehotuotanto on laajana aiheena tietysti myös jatkuvan kritiikin kohde. Naapurin Maalaiskana -brändi on kirvoittanut Saarioisten Jyväbroileri ja Atrian Perhetilan broileri -pakkausten ohella keskustelua siitä, onko kuluttajien kuva tuotteista selvä.

Kyse on tosiaan rehellisestä tehotuotannosta. Lintujen olosuhteita valvotaan kuitenkin tarkasti, eikä ruokinnassa käytetä geenimanipuloitua rehua.

– Kasvatuksen aikainen poistuma on kahdesta kolmeen prosenttia. Eniten lintuja kuolee ensimmäisten seitsemän päivän aikana, jos ne eivät opi syömään ja juomaan hallissa, Kustaa Siikarla kertoo.


Esimerkiksi Kronfågelin näkökulmasta lähituotantoajattelu toteutuu siltä osin, että koko tuotantoketju on keskittynyt maantieteellisesti pienelle alueelle. Tässä tapauksessa Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan. Hautomo, tilat ja tehdas ovat lähellä toisiaan.

Suomalaiset broilerinkasvattajat kuljettavat tuotteitaan kuitenkin ympäri Suomea. Kuluttajan kannalta liha ei siis välttämättä tule lähitilalta, mutta tuotantoketju on tiiviisti yhdessä.

Broileria myydään Suomessa halvalla, ja tehotuotanto on hallitseva tapa toimia. Kronfågel Oy:n toimitusjohtaja Mikko Karell kertoo, että nykytilanne on eräänlainen kompromissi. Yrityksen mukaan kyse tehotuotannosta, mutta jokaisessa vaiheessa eläinten stressitaso on pyritty saamaan alas.

– Lähdimme yrityksen alkuaikana ehkä liiankin kunnianhimoisesti muuttamaan tehotuotantoa. Törmäsimme kuitenkin muuriin. ”Paljonko maksaa?” Se oli ensimmäinen kysymys. Siitä jouduimme ottamaan muutaman askeleen taaksepäin. Pyrimme edelleen pitämään mahdollisimman vähän lintuja neliöllä ja katsomaan koko ketjun niin, että linnut voivat edelleen hyvin. Se nähdään päivittäin kasvatusajan pieninä poistumina. Ongelmana on se, että kuluttajat eivät vieläkään ymmärrä, miksi eettisemmin tuotettu ruoka maksaa.

”Kuluttajat on totutettu liian alhaisiin hintoihin”

Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Kati Pulli tunnistaa Karellin kuvaileman ilmiön.

– Suomessa kuluttajat on totutettu liian alhaisiin hintoihin, eikä vaihtoehtoja ole tarjolla jatkuvasti. Tuotannon kannalta pahimmat kipupisteet liittyvät jalosteisiin. Niiden lihaskasvu on niin nopeaa, että se aiheuttaa terveysongelmia ja sitä kautta kipuja.


Ratkaisuksi Pulli ehdottaa tutustumista hitaasti kasvaviin jalosteisiin. Yksi sellaisista on luomutuotannossa käytetty Hubbard.

– Esimerkiksi Ranskassa hitaasti tuotettu broileri on ollut suosittua. Suomessa pitäisi myös huomioida entistä paremmin, että untuvikoilla on vielä hyvin tilaa. Teurasikäisinä sama halli voi kuitenkin olla ahdas.

Naapurin Maalaiskana ei ole huomannut edellä kuvattuja terveysongelmia ja kertoo pudottaneensa broilerin kasvutilan 38 kiloon neliöltä. Suomessa broilereiden jalkapohjatarkastuksissa saadut tulokset ovat olleet hyviä.

 

Ongelmana on se, että kuluttajat eivät vieläkään ymmärrä, miksi eettisemmin tuotettu ruoka maksaa.”

Suomessa myydyn luomubroilerin hinta on ollut tavallisesti noin kaksinkertainen tehotuotettuun broileriin verrattuna.

– Pyrimme siihen, että kuluttajat kotona ja farmarit synnyttäisivät dialogia ihan käytännössä. Olisi makeaa saada kuluttajat ja tuottajat keskustelemaan suoraan. Niin on jo tapahtunutkin, että palaute menee suoraan kasvattajille, Mikko Karell toteaa.

Siikarlassa kasvavat broilerit ovat täysi-ikäisiä alle 40 päivän iässä. Kun elinkaaren loppu alkaa häämöttää, keräyslaite kuljettaa 2,4-kiloiset linnut hihnaa pitkin ilmastoituun kuljetusautoon. Kuski suuntaa kohti Liedossa odottavaa tehdasta.

Tuotantolaitos on lähes kokonaan automatisoitu. Linnut päätyvät ensimmäiseksi pimeään, ainoastaan sinisten UV-valojen valaisemaan tilaan ja siitä kippauslaitteen sekä työntekijöiden käsien kautta kuljetuskoukkuihin, pää alaspäin. Ne ovat tajuissaan vielä hetken, mutta tainnutusallas tulee vastaan nopeasti. Tainnutusta seuraa itse teurastus. Lintu ei ehdi tajuta kuolemaansa.

Koneet pehmentävät broilerin höyhenet ja hierovat ne pois. Seuraavassa huoneessa linnun sisälmykset poistetaan ja lihan kunto tarkistetaan. Toimintaa valvovat Evira ja valvova eläinlääkäri.

Tuotantopäällikkö Marko Niemisen mukaan lihaan kosketaan yleensä ensimmäisen kerran vasta jäähdytyksen ja paloittelun jälkeen syvällä leikkaamon uumenissa.

– Lintu paloitellaan leikkaamossa osiin. Siivet, rintafile ja jalat leikataan irti erinäköisillä laitteilla.

Työntekijät maustavat lihan ja siirtävät sen sitten automatisoituihin pakkauslaitteisiin. He valvovat myös laatua ja laitteet pakkausten painoja.

Broileripakkaukset kuljetetaan lähettämöstä kauppoihin, ravintoloihin ja hotelleihin ympäri Suomea.

Pakkausmerkintöjen avulla lihan matkan voi jäljittää aina hautomon ovelle saakka.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt