”Herättänyt ihmetystä ja huolta” – 34 kansanedustajaa voi vesittää hallituksen suunnitelman

Julkaistu:

Hallituksen haluama poikkeusmenettely tiedustelulain muuttamisessa tarvitsisi oppositiosta selvän tuen, mutta sen saaminen näyttää epävarmalta.
Viranomaisten toimivaltuuksia lisäävä tiedustelulain uudistus ja sen kiireellinen poikkeusmenettely saavat kritiikkiä oppositiopuolueilta. Erityisen negatiivisesti poikkeusmenettelyyn suhtautuu vasemmistoliitto, mutta myöskään Sdp ja vihreät eivät suoraan kannata sitä.

Tiedustelulain muuttaminen edellyttäisi perustuslain muuttamista. Hallitus haluaisi tehdä muutoksen kiireellisesti, mikä edellyttää eduskunnan äänestyksessä viiden kuudesosan kannatusta.

Oppositiosta tarvitaan tukea

Hallituspuolueilla keskustalla, kokoomuksella ja perussuomalaisilla on eduskunnassa yhteensä 123 kansanedustajaa, joista puhemies ei voi äänestää. Äänestäviä kansanedustajia on siis yhteensä 199.

Jos kaikki kansanedustajat ovat paikalla äänestyksessä, yhteensä 166 kansanedustajan pitäisi äänestää nopeutetun menettelyn puolesta. Tällöin hallituksen 122 äänestävän kansanedustajan lisäksi ainakin 44 oppositiopuolueen kansanedustajan pitäisi äänestää sen puolesta – eli menettelyn kaatamiseen tarvittaisiin 34 kansanedustajaa.

Jos kaikki hallituspuolueiden kansanedustajat eivät ole paikalla äänestyksessä, oppositiosta tarvitaan enemmän tukea.

Oppositiopuolueista Sdp:llä on eduskunnassa 35, vihreillä 15, vasemmistoliitolla 12, Rkp:llä 10 ja kristillisdemokraateilla viisi kansanedustajaa.

Vasemmistoliitto kriittisin

Tiukimmin nopeutettua menettelyä arvostelee vasemmistoliitto. Puolueen puheenjohtaja Li Andersson ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas) pitävät vaarana, että nopeutetusta menettelystä tulee ennakkotapaus.

– Jos kiireellistä menettelyä käyttää ilman, että on pystytty perustelemaan, miksi se on välttämätöntä tai kiireellistä, luodaan helposti ennakkopäätös myös tuleville hallituksille muuttaa perustuslakia. Se voi olla vaarallinen ja tarkoittaa sitä, että madalletaan kynnystä muuttaa perustuslakia, Andersson sanoo.

– Pidämme ihan hyvänä, että tiedustelulainsäädäntöä selkeytetään. Tämä aikataulu on meidän ryhmässämme herättänyt ihmetystä ja huolta, Pekonen sanoo.

Tiedustelulain sisällön muuttaminen voi olla Anderssonin mielestä perusteltua, mutta hänen mielestään ei ole esitetty tarpeeksi painavia syitä lainsäädännön kiirehtimiseen.

– Pidän tätä esitettyä tiedusteluviranomaisen perustamista hyvänä. Sitten on tietenkin tärkeää, että kansalaiset saavat tietoa, jos ovat olleen tiedustelutoiminnan kohteena, Andersson kertoo.

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne ja vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö korostavat, että kokonaisuus pitää ensin katsoa tarkkaan, ennen kuin tehdään mitään päätöksiä.

– Perustuslain muuttamisen osalta pitää olla erittäin tarkkarajainen ja hallituksen pitää pystyä perustelemaan, että jos se tehdään kiireellisessä menettelyssä, niin miksi se tehdään kiireellisesti, Niinistö kommentoi.

– Kyseessä on iso tärkeä uudistus. Siihen pitää käyttää niin paljon aikaa, että huolellinen harkinta tulee tehtyä, Rinne sanoi toimittajille eduskunnassa.

Hän korosti, että ensin sisällöstä on saatava sopu, ja sitten päätetään aikataulusta. Hänen mukaansa tiedustelulakia voidaan muuttaa, jos kansalaisten perusoikeudet ja turvallisuustarve ovat tasapainossa.

Niinistön mielestä lakia uudistettaessa on erityisen tärkeää, että laki on tarkkarajainen, jottei perustuslakiin tule ”sellaista reikää, jossa voidaan ihmisten perusoikeuksia heikentää myöhemmin hyvin löperöin, näennäisesti turvallisuuteen perustuvin argumentein”.

Tiedustelulakia valmistelleet työryhmät julkistivat tänään ehdotuksensa ministereille. Laki helpottaisi viranomaisten tiedonhankintaa, vaikka kyse ei olisi selkeästä rikosepäilystä. Laki sallisi muun muassa verkkotiedustelun, johon viranomaisilla ei nyt ole valtuuksia.

Hallituksen tavoitteena on saada esitykset tiedustelulaiksi eduskunnan käsiteltäväksi tulevalla syysistuntokaudella. Jos lakiuudistusta ei käsitellä nopeutetusti, sitä käsitellään seuraavallakin hallituskaudella.