Supon päällikkö ISTV:lle tiedustelulain tarpeesta: ”Kun joku kaappaa kuorma-auton, on liian myöhäistä”

rac

Julkaistu:

Uusi tiedustelulainsäädäntö päivittäisi Supon työkalupakin pohjoismaisten kollegoiden tasolle, mutta mikään ihmelääke sekään ei ole terrorismin torjunnassa.
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari painottaa, että aamulla esitelty tiedustelulainsäädännön lakiluonnos päivittäisi Supon työkalupakin ajan tasalle. Työkalupakista puuttuu nykyisellään monia työkaluja, jotka Supon kollegoilla ovat jo käytössä esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.

Suojelupoliisilla ei ole nykyisin esimerkiksi minkäänlaisia ulkomaantoimivaltuuksia. Sillä on nykyisin valtuudet lähettää ainoastaan poliisiyhdyshenkilöitä lähetystöihin. Heidän keinonsa hankkia itse tietoa ovat hyvin rajalliset. Uusi lainsäädäntö toisi asiaan muutoksen ja auttaisi Supoa torjumaan muiden muassa Suomeen kohdistuvaa terrorismin uhkaa.

– Uuden lainsäädännön myötä meillä olisi mahdollisuus hankkia tietoa myös ulkomailta.

Tarkoittaako tämä sitä, että Supo voisi lähettää ulkomaille omia agentteja?

– Tämä antaisi paremmat mahdollisuudet näille yhdyshenkilöille hankkia tietoa. Samalla tulisi myös paremmat mahdollisuudet hankkia tietoa tietoverkon kautta, Pelttari sanoo.

Suomella on Pelttarin kuvaama yhdyshenkilö esimerkiksi Suomen Turkin-suurlähetystössä Ankarassa.

– Jos lainsäädäntö olisi voimassa, hänellä olisi paljon paremmat mahdollisuudet hankia tietoa Suomeen kohdistuvasta terrorismin uhasta.

Yksittäiset toimijat tai pienryhmät

Pelttari pitää tiedustelulainsäädännön muutosta kiireellisenä erityisesti juuri terrorismin torjunnan vuoksi. Terrorismi tulee Supon uhkaluettelossa ensimmäisenä. Konkreettisimpana Suomeen kohdistuneena uhkana pidetään yksittäisiä toimijoita tai pienryhmiä.

– Tämäkään lainsäädäntö ei olisi mikään taikasauva, joka suojaisi Suomea terrori-iskuilta, Pelttari myöntää.

Terrorismi on muuttunut entistä vaikeammaksi torjua. Yksi syy siihen ovat Tukholman iskun kaltaiset teot, joissa yksittäinen henkilö anastaa kuorma-auton ja ajaa sen väkijoukkoon.

– Kun joku kaappaa kuorma-auton, silloin on jo liian myöhäistä. Nyt haetaan sellaisia keinoja, joilla päästäisiin jo aikaisemmassa vaiheessa kiinni ja henkilö kyettäisiin ottamaan kiinni ennen kuin hän pääsee iskun tekemään.

Supolla on myös tarvetta pyrkiä pääsemään paremmin käsiksi terroristien värväystoimintaan. Suomessa on 350 terrorismin kohdehenkilöä ja yli 80 henkilöä on lähtenyt täältä Syyrian ja Irakin konflikteihin esimerkiksi Isisin riveihin.

– Emme ole mikään erillinen saareke. Hyvin monenlaista terrorismiin liittyvää toimintaa valitettavasti tapahtuu. Täällä on verkostoja, joiden toimintaa pyrimme seuraamaan.

Pelttari muistuttaa, että Suomen resurssit esimerkiksi 350 kohdehenkilön kohdalla ovat hyvin rajalliset. Supo joutuu priorisoimaan toimiaan tarkasti, mutta uusi laki auttaisi kohdentamaan voimavaroja vakavimpiin uhkiin.

– Suomen viranomaisten voimavarat ovat hyvin rajalliset. Toiminnan pitää olla tarkkaan kohdennettua ja rajattua. Hakuammunnassa ei ole mitään järkeä.

Nykyisin Suomi joutuu Pelttarin mukaan toimimaan liialti kansainvälisen tiedustelutoiminnan varassa.

– Ensisijassa Suomen viranomaisten pitäisi niistä hankkia tietoa ja pystyä ne torjumaan.

Onko ollut sellaisia tilanteita, joissa olemme olleet tämän vuoksi niin sanotusti housut kintuissa?

– Tänä päivänä joudumme käynnistämään toimintaa kansainvälisen tiedustelutiedon varassa.

Vastuun ollessa yhteinen Suomi ei voi aina olla kansainvälisessä tiedustelutiedonhankinnassa vain ottavana osapuolena, sen on myös pystyttävä toimittamaan tietoja.

– Yhteistyö on nykyään hyvin tiivistä ja myös meidän pitää olla siihen valmiita.

Tiedustelua koskeva lakiesitys lähtee laajalle lausuntokierrokselle. Hallituksen avainministerit toivovat, että se voitaisiin käsitellä eduskunnassa kiireellisenä. Silloin laki tarvitsisi taakseen eduskunnasta viiden kuudesosan enemmistön. Pelttarin mukaan lakiesitys on huolella valmisteltua ja toivoo sen saavan kiireellisen käsittelyn.

– Tämä lainsäädäntö mahdollistaisi meille tiedonhankinnan myös sellaisista asioista, jotka eivät ole rikoksia, mutta joilla voi olla vaikutuksia kansalliseen turvallisuuteen. Tänä päivänä toimivaltuudet on kytketty rikoksiin. Monilla uhkilla tällaista rikoskytkentää ei aikaisessa vaiheessa ole.

Pelttari muistuttaa, että tiedustelua tehtäisiin uuden lainkin myötä tiukan valvonnan alla.

– Luvat pitäisi hankkia useimmiten tuomioistuimelta, tulisi erillinen laillisuusvalvoja, tiedusteluvaltuutettu ja lisäksi vielä täysin uusi parlamentaarinen valvonta eli uusi valiokunta eduskuntaan tekemään parlamentaarista valvontaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt