Antti Halosen kommentti: Suurmoskeijassa ei ole kyse nykytaiteen museosta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Suurmoskeijassa ei ole kyse nykytaiteen museosta

Epäonnistunut taidemuseo aiheuttaa lähinnä taloudellisia tappioita, mutta epäonnistuneella suurmoskeijahankkeella voi olla paljon vakavammat seuraukset, kirjoittaa Ilta-Sanomien toimittaja Antti Halonen.

Havainnekuva mallintaa, miltä suurmoskeija voisi näyttää. Moskeijan ulkonäkö on luonnostelu, eikä vastaa mahdollista valmista rakennusta.­

5.4.2017 14:49 | Päivitetty 5.4.2017 16:01

Kun Helsingin Etelärannan merenrantatontille kaavailtiin Guggenheim-museota, keskustelu löysi nopeasti ääripäänsä. Toinen laita kannatti hanketta voimakkaasti, toinen vastusti vähintään yhtä ponnekkaasti. Keskiuomasta kuului korkeintaan murahteluja, että ”kunhan ei rakenneta minun verorahoillani”.

Guggenheim-museon rakentamisen julkisen ja yksityisen rahoituksen osuudet, ennakkoon arvioidut kävijämäärät sekä valmiin rakennuksen ylläpitokustannukset johtivat lopulta hankkeen kaatumiseen. Helsingin kaupunginvaltuusto torppasi Guggenheimin kolmannen ja viimeisen esityksen loppuvuodesta 2016 ja päätti viiden vuoden kädenväännön. Menetetyt voitot tai koituneet tappiot jäävät vain arvailujen varaan.

Havainnekuva Guggenheim-arkkitehtuurikisan voittaneesta, pariisilaisen arkkitehtitoimisto Moreau Kusunoki Architectesin ehdotuksesta nimeltä Art in the City. Museohanke torpattiin lopullisesti viime vuoden lopulla.­

Nyt toiselle helsinkiläiselle rantatontille puuhastellaan toisenlaista kulttuurirakennusta – Hanasaaren suurmoskeijaa. Modernin nykytaiteen museo ja uskonnollinen temppeli eivät toki ole rakennuksina ja käyttötarkoitustensa puolesta verrattavissa toisiinsa, mutta hankkeista löytyy samanlaisia piirteitä melkeinpä surkuhupaisan paljon.

Suurmoskeijahanke on vasta alkutekijöissään, eikä tonttivarausta ole edes myönnetty, mutta keskustelu käy silti jo nyt kuumana. Kuten Guggenheimissa aikanaan, suurmoskeijakeskustelun keskiöön ovat nousseet kaavailtu arvokas tontti ja ennen kaikkea hankkeen epäselvä rahoitus. Maltillisimpien mielipiteiden joukosta kuuluu jälleen: ”Kunhan ei minun verorahoillani.”

Innokkaista rahoittajista ei kuitenkaan ole pulaa. Muun muassa Bahrain hankkisi suurmoskeijalle rahoitusta miljoonilla ja miljoonilla euroilla. Se taas herättää kysymykset, mistä raha tulee ja mikä on avokätisyyden motiivi. Epäonnistunut taidemuseo aiheuttaa lähinnä taloudellisia tappioita, mutta epäonnistuneella suurmoskeijahankkeella voi olla paljon vakavammat seuraukset. Esimerkkejä löytyy naapurimaista.

Jos suurmoskeijan tonttivaraushanke etenee, toivon todella, että hankkeesta ja sen rahoituksesta käydään vähintään yhtä avoin, perusteellinen ja faktapohjainen keskustelu kuin Guggenheimista. Päätettiin suurmoskeijasta mitä tahansa, pelissä on nyt paljon enemmän kuin katkerien nykytaidefanien nyyhkytys tai Suomen maine sivistymättömänä junttivaltiona.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?