Kotimaa

IS:n 3D-malli hahmottaa mittasuhteet: tältä Helsingin 140 miljoonan suurmoskeija voisi näyttää

Julkaistu: , Päivitetty:

Helsinki
Asiantuntijan mukaan Bahrainin suurmoskeijalle lupaamaan jättisummaan liittyy riskejä.
Helsingin Hanasaareen suunniteltu suurmoskeija on herättänyt kiivasta keskustelua ja sen rahoitusmalli huolta islamin ääritulkintojen lisääntymisestä.

Moskeijan kooksi on kaavailtu 2 700 neliömetriä. Suurmoskeijaan oheen on tarkoitus myös rakentaa monitoimikeskus, johon kuuluisi muun muassa sosiaalinen keskus ja liikuntakeskus ja jonka koko olisi tonttivaraushakemuksen mukaan 15 500 neliömetriä.

Katso jutun pääkuvana olevalla videolta, kuinka Helsingin pormestariehdokkaat Anni Sinnemäki (vihr) ja Jan Vapaavuori (kok) väittelivät suurmoskeijahankkeesta Sanomatalon Mediatorilla 9. maaliskuuta.

Kaikkien tilojen suunnittelussa otettaisiin huomioon muslimien erityistarpeet.

Tilojen kokonaiskerrosala olisi 18 200 neliömetriä, mikä vastaisi lähes eduskunnan päärakennusta. Eduskunnan kiinteistötoimistosta kerrotaan, ettei päärakennuksen kokonaiskerrosalasta ole tarkkoja lukuja, mutta se on noin 20 000 neliömetriä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Katso tästä 3D-mallinnos suurmoskeijan mittakaavasta. Huom. moskeijan ulkonäkö on luonnostelu, eikä vastaa mahdollista valmista rakennusta.







Jos yllä oleva 3D-mallinnos ei näy, voit katsoa sen tästä.

Ilta-Sanomien grafiikka esittää, miltä suurmoskeijan ja monitoimikeskuksen kokoluokka näyttäisi niiden kokonaiskerrosalan perusteella. Alustavan tilaohjelman mukaan moskeijan kokonaiskerrosala on 2 700 m² ja monitoimikeskuksen kokonaiskerrosala 15 500 m². Jättihankkeella ei ole vielä tonttivarausta eikä sen toteutuminen ole varmaa. Rakennusten ulkoasu ratkaistaisiin arkkitehtuurikilpailulla.

Tonttivaraus kaupungin käsittelyssä

Moskeijan ja monitoimikeskuksen toteutuminen on vielä täysin auki. Tonttivaraus on nyt Helsingin kiinteistöviraston käsittelyssä.

Tonttivaraushakemuksen ovat tehneet Muslimiliitto ry, Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry ja Suomen Musliminaiset ry.

Samat järjestöt ovat perustajia OASIS-säätiössä, jonka on määrä ottaa myöhemmin hanke johtoonsa. Patentti- ja rekisterihallitukseen toimitetuissa säätiön säännöissä kerrotaan, mitä tarkoituksia säätiöllä on.

Tarkoituksiin kuuluu muun muassa ”perustaa ja ylläpitää monitoimikeskusta ja keskusmoskeijaa” ja ”tukea muiden moskeijoiden ja monitoimikeskusten perustamista ja toimintaa”.


Rahavaroja virtaa Bahrainista

Persianlahden saarivaltio Bahrain on luvannut koordinoida hankkeen koko rakennuskustannukset, joiden suuruudeksi on arvioitu 100–140 miljoonaa euroa. Muiksi mahdollisiksi rahoittajaksi mainitaan rahoitusselvityksessä Arabiemiraatit ja Marokko.

Rahaa tarvitaan rakentamisen jälkeen moskeijan ja monitoimikeskuksen käyttökustannuksiin arvion mukaan viidestä seitsemään miljoonaa euroa vuodessa. Vaikka joistain monitoimikeskuksen palveluista voitaisiin periä maksua, tarvitaan tonttihakemuksen tehneiden yhdistysten mukaan ulkopuolista apua.

– Alkurahoittaja ja muut ulkomaiset rahoittajat ovat keskusteluissa osoittaneet valmiutensa rahoittaa myös käyttökustannuksia valmistumisesta seuraavat 10 vuotta, kerrotaan OASIS-säätiön selvityksessä Helsingin kaupungille.

Bahrainin kuninkaan ministeriö on luvannut rahoittaa hankkeen ensi vaiheen, jonka budjetti on 880 000 euroa. OASIS-säätiön tiedotuksesta vastannut Pia Jardi kertoo Ilta-Sanomille, että rahaa on tullut tähän mennessä 400 000 euroa. Koska säätiö ei ole vielä virallisesti toiminnassa, rahoja on kanavoitu Suomi-Bahrain Ystävyysseura ry:n kautta.

Tutkija: uhkana ideologian ujuttaminen

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Olli Ruohomäki arvioi, että moskeijahankkeeseen liittyy riskejä etenkin sen vuoksi, että Bahrainilla on merkittävä rooli rahoitusjärjestelyissä. Ruohomäki arvelee, että Bahrain voisi toimia asiassa eräänlaisena bulvaanina ja että maan motiivi hankkeeseen herättää kysymyksiä.

 

Ilmaisia lounaita ei ole. Haasteena on, että siinä ujuttautuu ideologiaa, joka ei ole sopusoinnussa liberaalin demokratian arvomaailman kanssa.

– Bahrainin valtaapitävillä on hyvin vahva suhde Saudi-Arabiaan. Bahrain ei ole aiemmin tietojeni mukaan eurooppalaisessa kontekstissa toiminut rahoittajana tällaisissa hankkeissa, vaan rahoitus on yleensä ollut Saudi-Arabiasta, Qatarista, Kuwaitista ja Arabiemiraateista, Ruohomäki sanoi.


Ruohomäen mukaan Saudi-Arabiasta on levitetty aiemmin Eurooppaan äärikonservatiivisen islamin koulukunnan oppia salafismia.

– Rahoittajina on usein ollut varakkaita liikemiehiä Arabian niemimaalta ja mukaan on sekoittunut virallista rahaa. Ilmaisia lounaita ei ole. Haasteena on, että siinä ujuttautuu ideologiaa, joka ei ole sopusoinnussa liberaalin demokratian arvomaailman kanssa.

Huomiota on herättänyt Ylen hiljattain esittämä Sharialakia Tanskassa -dokumentti, johon kuvattiin salaa otoksia tanskalaisten moskeijoiden maailmasta ja niiden pahasti naisia alistavista ja Tanskan laeista piittaamattomista opetuksista.

– En halua vastaavia tapahtuvan Suomessa. En vedä suoraa viivaa suurmoskeijahankkeen ja dokumentin välille, mutta se on samaa genreä ja samaa rahoituslähdettä Arabian niemimaalta.