Suojelupoliisin mukaan vieraiden valtioiden kiinnostus Suomen päätöksentekoa ja elinkeinoelämää kohtaan on jatkunut aktiivisena ja aggressiivisena.
– Suomessa on suhteellisen paljon ulkomaisten tiedustelupalvelujen työntekijöitä. Vakoilu- ja vaikutusyritykset ovat voimistumassa.
– Siirtyminen verkkoon on vaikeuttanut meidän toimintaa. Sosiaalinen media on kasvava kiinnostuksen kohde, Supon päällikkö Antti Pelttari sanoi.
Pelttarin mukaan Suomi kiinnostaa etenkin Venäjää.
– Tiedustelun kohteita ovat olleet Suomen suhde Natoon, energiapolitiikka, huoltovarmuus ja valmisteilla oleva tiedustelulainsäädäntö. Suomi kiinnostaa erityisesti Venäjää ja myös muita suurvaltoja, Pelttari sanoi.
Supon mukaan tiedustelutoimintaa kohdistetaan avaintehtävissä oleviin suomalaisiin.
– Vieraiden valtioiden tiedustelupalvelut etsivät jatkuvasti sellaisia henkilöitä, jotka voivat toimittaa heille salassa pidettäviä tietoja heitä kiinnostavista aiheista. Ihmisten olisi lisäksi hyvä tiedostaa, minkälaisia tietoja he julkaisevat esimerkiksi somessa. Työnantaja tai viranomaiset eivät pysty suojelemaan työntekijöitä tässä asiassa, Pelttari totesi.
Supo toivoi, että eduskunta hyväksyisi valmisteilla olevien tiedustelulakien muutokset.
Supon mukaan vieraat valtiot pyrkivät luomaan kontakteja etenkin nuoriin vaikuttajiin, joiden arvioidaan olevan jonkun ajan kuluttua merkittävissä asemissa.
– Tämä kohdistuu poliitikkojen avustajiin. Yhdellä termillä: päättäjien lähipiiriin.
– Vieraan valtion tiedustelupalvelut pyrkivät muodostamaan heihin luottamuksellisen suhteen, saamaan heidät koukkuun ja toimittamaan luottamuksellista tietoa. Jos havaitsemme tällaista toimintaa, kerromme tästä kyseiselle henkilölle, Pelttari kertoi.
Neuvostoliiton aikana puhuttiin kotiryssistä. Pelttarin mukaan ilmiö ei ole koskaan oikein hävinnyt.
– Se on toimintaa, joka ei ole oikein poistunut koskaan, Pelttari totesi.