Pakolaiskriisin hintalapusta erilaisia arvioita – HS: ”Noin 100 miljoonan euron kulut vuodessa”

Julkaistu:

Pakolaiskriisi
Maahanmuuttajien heikosta työllisyydestä voi seurata suuri taloudellinen vaikutus Suomelle. Tarkkaa hintalappua on vaikea antaa.
Suomessa on keskusteltu vilkkaasti maahanmuutosta ja sen Suomelle aiheuttamista kustannuksista. Arviointi on ollut vaikeaa, kun arviot maahan tulevien määrästäkin ovat vaihdelleet.

Vuoden 2015 loppuun mennessä Suomeen arvioitiin saapuvan 30 000–35 000 turvapaikanhakijaa. Aiempi ennuste oli 50 000.

Ilta-Sanomat arvioi vuonna 2016, että ennen vuoden 2015 tulijapiikkiä maahan tulijoiden aiheuttamat menot olisivat yhteiskunnalle noin 200–300 miljoonaa euroa vuodessa.

Vuodeksi 2016 turvapaikanhakijoiden määrän toivotaan suunnilleen puolittuvan 15 000 henkilöön, mutta kustannusten odotettiin nousevan silti yli 800 miljoonaan euroon.

Suurin kulu vastaanottokeskukset

Suurin yksittäinen menoerä aiheutuu IS:n vuoden 2016 selvityksen mukaan turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnasta, jonka määrärahaa korotettiin täydentävässä talousarvioesityksessä marraskuussa yli 200 miljoonalla eurolla yhteensä reiluun 290 miljoonaan euroon. Summasta suurin osa menee kunnille ja järjestetyille vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamiseen ja ylläpitoon liittyviin kuluihin. Tämän lisäksi valtion omien vastaanottokeskusten ja Maahanmuuttoviraston ylimääräisiin menoihin kuluu yli 79 miljoonaa euroa.

Kunnille maksettavaan kotouttamisrahaan uppoaa yli 162 miljoonaa ja työ- ja elinkeinoministeriön järjestämään kotoutumiskoulutukseen reilut 60 miljoonaa euroa. Isoimpiin menoeriin kuuluvat myös vastaanottokeskusten asukkaiden saamat tuet, joihin uppoaa noin 90 miljoonaa euroa.

Yksi arvio ajatuspajalta

Taloustieteilijä Matti Sarvimäki kertoo perjantain Helsingin Sanomissa, että turvapaikanhakijat eivät välttämättä uhkaa kantaväestön töitä tai palkkoja. Heikosta työllisyydestä seuraa pakolaiskriisin mahdollisesti suurin taloudellinen vaikutus Suomelle.

– Todennäköisesti moni ei tule löytämään töitä, eli he saavat tulonsiirtoja eivätkä maksa veroja, Sarvimäki sanoo lehdessä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan Suomeen vuosina 1990–2009 saapuneiden somalien, afgaanien ja irakilaisten on ollut vaikea työllistyä. Heidän työllisyytensä on 10 vuoden jälkeen kaukana kantaväestöstä.

Varsinaisen hintalapun kertominen ei ole Sarvimäen mukaan silti helppoa.

HS kertoo, että pakolaiskriisille ei pystytä hänen mukaansa ihan täsmällistä hintalappua. Tarkin arvio tähän mennessä toteutuneista kustannuksista tulee perussuomalaisten Suomen Perusta -ajatushautomon Samuli Salmiselta. Sen perusteella työikäinen Somaliassa tai Irakissa syntynyt henkilö aiheutti vuonna 2011 julkiselle sektorille keskimäärin noin 10 000 euroa enemmän menoja kuin maksoi veroja. Nykyiseen pakolaiskriisiin sovellettuna se tarkoittaisi noin 100 miljoonan euron kuluja vuodessa.