Elina Lepomäki ja Li Andersson: Pankkien vaikeudet uhkaavat kaatua veronmaksajien piikkiin - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Elina Lepomäki ja Li Andersson: Pankkien ongelmat uhkaavat kaatua veronmaksajien piikkiin

Elina Lepomäki (kok) ja Li Andersson (vas) ovat samoilla linjoilla analyysitoimiston synkän ennusteen kanssa.

23.3.2017 17:37

Kansanedustaja, Nordean entinen analyytikko ja entinen RSB-pankin riskienhallintajohtaja Elina Lepomäki (kok) uskoo, että elämme kuplassa, joka puhkeaa ennemmin tai myöhemmin.

Analyysitoimisto GnS economics kertoi eilen keskiviikkona julkaistussa raportissaan, että keskuspankit ja hallitukset ovat keinotekoisesti pitäneet yllä orastavaa kasvua ja luoneet kuplan.

Lepomäki on samoilla linjoilla ja kehuu raporttia ansioituneeksi.

– Kyllä me elämme kuplassa, Lepomäki toteaa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on huolissaan tilanteesta, mutta pitää sen syitä erilaisina kuin Lepomäki.

– Keskuspankkien elvytystoimien suurin ongelma on, että raha on enemmänkin kanavoitunut finanssitalouteen kuin valtioiden kautta reaalitalouteen, Andersson kommentoi GnS:n analyysia.

Lepomäki kertoo ennustaneensa jo viisi vuotta sitten, että EKP:sta tulee ”suuri roskapankki”.

– Sillä tiellä nyt vahvasti ollaan, hän toteaa.

Lepomäen mielestä EKP:n pitää hiljalleen alkaa palauttaa keskuspankkipolitiikkaansa normaaliksi, vaikka korkojen nousu vaikuttaisi Suomen valtion ja asuntovelallisten velanottokykyyn. Lepomäki ennustaa EKP:n roolin pysyvän pakon edessä vahvana jatkossakin ja väläyttää heikkoja lainoja pois ostavan roskapankin perustamista.

– Markkinoiden toimintaa pitäisi alkaa asteittain palauttaa normaaliksi. Veronmaksajien piikkiinhän tämä kaatuu, jos mitään ei tehdä, hän toteaa.

Myös Andersson kritisoi järjestelmää jossa veronmaksajat voivat joutua pankkien pelastajiksi.

– Valtiot joutuvat pelastamaan keinottelua harjoittaneita pankkeja. Julkinen velanotto, mitä tarvitaan pankkien pelastamiseksi, tulee valtion eli veronmaksajien piikkiin. Tämä on se kehitys, joka nähtiin Euroopassakin finanssikriisin jälkeen, hän sanoo.

Anderssonin mielestä Suomen tilanteessa valtion pitäisi ohjata rahaa kansantalouteen suoraan esimerkiksi julkisten investointien kautta. Hänen mielestään on ongelmallista, että keskuspankit ”pumppaavat rahaa finanssimarkkinoille”, mikä näkyy osakepörssien arvoissa ja kursseissa, mutta ei välttämättä realisoidu talouskasvuna työpaikkojen muodossa.

Andersson pitää GnS economicsin raportin johtopäätöksiä yhtenä osoituksena finanssikapitalismin epävakaudesta.

– Finanssikapitalismi on äärimmäisen epävakaa järjestelmä. Sen yksi ominaispiirre on, että se ajautuu säännönmukaisiin kriiseihin. Kuten nähtiin finanssikriisin yhteydessä, valitettavasti kriisien suurimmat maksajat ovat tavalliset ihmiset, Andersson sanoo.

Lepomäen mielestä GnS:n osoittamat ongelmat eivät ole merkki kapitalismin epäonnistumisesta vaan sääntelyn epäonnistumisesta.

– Kapitalismin ei ole annettu toimia. Kapitalismi nojaa siihen, että pystytään markkinoilla tuottamaan aina mahdollisimman tehokas hinta kullekin hyödykkeelle. Jos hinnanmuodostuksen ei anneta toimia, ja sitä sotketaan politiikkatoimin, jossain syntyy aina kupla, hän sanoo.

Tavallisen suomalaisen kannattaa Lepomäen mielestä varautua, ettei asuntolainan korko välttämättä pysy yhtä edullisella tasolla missä se nyt on. Mahdollisesti kannattaa myös aloittaa säästäminen pahan päivän varalle. Piensijoittajan kannattaa olla varovainen, ja pohtia, mitä merkitsisi jos osakkeideni arvo puolittuisi ja kuinka suuria riskejä pystyy ottamaan, Lepomäki kertoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?