Kotimaa

Töykeä yhteydenotto Kelasta yllätti pyörätuolilla liikkuvan Sepon, 42: ”Näin tylyksi se on mennyt”

Julkaistu:

Toimeentulotuki
12 vuotta kodissaan asunut Seppo yllättyi, kun Kelan virkailija sanoi hänen asuvan liian isossa asunnossa.
Pyörätuolilla liikkuva Seppo, 42, on työkyvyttömyyseläkkeellä synnynnäisen liikuntarajoitteen vuoksi. Seppo opiskelee kuitenkin tietojenkäsittelyä, koska toivoo, että voisi jonain päivänä tehdä töitä.

– Totta kai tässä on pyrkimys aktiiviseksi veronmaksajaksi ja työntekijäksi. Mutta sen toteuttaminen on haastavaa tällaisena aikana, kun työtä ei ole oikein kenellekään tarjolla. Olen markkinoinut itseäni sillä lailla, että voisin tehdä kaiken maailman IT-hommia.

Koska Seppo on eläkkeellä, hän ei saa Kelalta opintoihinsa opintotukea. Hän kertoo saaneensa aiemmin kunnalta perustoimeentulotukea noin 150 euroa kahdessa kuukaudessa pakollisiin juokseviin menoihin.

– Aiemmin kunnan sosiaalitoimesta sai toimeentulotukena vakuutuksen, lääkkeet ja ainakin sähkölaskun, jos ei suoraan niin kuitteja vastaan, eikä niitä tarvinnut juuri perustella.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Miehen reilun 1200 euron suuruiset kuukausitulot muodostuvat työkyvyttömyyseläkkeestä, takuueläkkeestä, asumistuesta ja hoitotuesta. Tuloista yli puolet menee vuokraan.

Vuodenvaihteessa vastuu perustoimeentulotuen myöntämisestä siirtyi Kelalle. Tuolloin Kela antoi kielteisen päätöksen Sepon alkuvuoden perustoimeentulotukihakemukseen.

Kielteinen päätös tuli, koska huomioitavat tulot ylittivät perustoimeentulotuessa huomioitavat menot rimaa hipoen.

– Laitoin hakemuksen menemään aivan kuin tähänkin asti oli vaadittu, mutta Kela ilmoitti, että tulonne ovat 6,25 euroa yli, joten teille korvataan nolla euroa. Sosiaalitoimisto näki, että tuloni ovat niin pienet, että se meni ali rajan. Mutta nyt kun Kela hoitaa asiaa, niin tulot lasketaan sentilleen.

”Liian iso asunto”

Kielteisen perustoimeentulotukipäätöksen lisäksi Seppo yllättyi sitä, kuinka toimeentulotuen hakemisen yhteydessä Kelan virkailija kehotti Seppoa muuttamaan pienempään asuntoon.

Seppo kertoo asuneensa jo kaksitoista vuotta samassa kaupungin kaksiossa.

– Kelan rouva soitti ja sanoi, että sinulla on liian iso asunto. Olen yksin asuva, mutta asun kaksiossa, koska liikun pyörätuolilla. Kysyin, että pitäisikö minun nyt sitten muuttaa johonkin yksiöön, ja mistä minä tässä yhtäkkiä löydän uuden kaupungin asunnon? Hän sanoi, että se ei ole hänen ongelmansa. Näin tylyksi se on mennyt.

Seppo koitti selittää virkailijalle tarvitsevansa lisätilaa vammansa vuoksi käyttämiensä apuvälineiden säilyttämiseen.

– Yritin selittää hänelle, että minulla on pyörätuoli, sähkömopo ja muita apuvälineitä, joille tarvitsen lisätilaa. Sähkömopoa ei saa pyöräkellariin korkean kynnyksen takia, pihalle sitä ei voi jättää, koska pakkanen syö akut, ja rappukäytävässä sitä ei saa paloturvallisuussyistä säilyttää. Virkailija sanoi siihen, että sillä ei ole mitään merkitystä.

Kelan yhteydenotto liittyi haettuun toimeentulotukeen. Kelan mukaan Sepon tämänhetkinen vuokra ylittää Kelan kohtuullisena pitämät asumiskustannukset.

Mies kertoo harmistuneensa etenkin sitä, kuinka Kelan työntekijä suhtautui häneen toimeentulotuen hakijana.

– Kelan kasvottomuus ja tyly asiakaskontakti harmittavat eniten. Vaikka toisaalta ymmärrän, että pitää säästää, hän pohtii.

Seppo kokee, että Kelassa liukuhihnatyönä tehtävät päätökset ovat usein epäloogisia verrattuna aiempaan toimintamalliin, jossa sosiaalitoimisto tutkaili jokaisen henkilön tilannetta tapauskohtaisesti.

– Olen 12 vuotta asunut tässä samassa asunnossa, ja aiemmin ei ole ollut mitään ongelmia asunnon koon kanssa. Nyt kun Kela alkoi huseeraamaan, tuli tämmöinen viesti. En minä tästä nyt yhtäkkiä lähde mihinkään muuttamaan. Minullahan on tässä nyt jo niin paljon tavaraakin, että jos lähtisin näitä yksiöön muuttamaan, en mahtuisi edes sisään, mies pohtii.

Seppo sanoo pärjäävänsä nykyisillä tuloillaan juuri ja juuri.

– Ihmiset yrittävät pärjätä täällä pienillä eläkkeillä. Se oikeastaan pelastaa minut, että koulussa on halpaa ruokaa. Siitä on iso apu tähän tilanteeseen.

Kela: Asumiskustannukset otetaan huomioon

Kelan etuusjohtaja Anne Neimala ei tunne kyseisen tapauksen yksityiskohtia, vaan kommentoi Kelan toimintaa yleisellä tasolla. Neimalan mukaan Kela voi olla asiakkaaseen yhteydessä selvittääkseen tämän asumiskustannuksia.

– Soiton syynä on saattanut olla se, että siinä on selvitetty asumiskustannusten tarpeellisuutta. Jos toimeentulotukihakemuksesta ei ole noussut esiin, että henkilö on asunut samassa asunnossa jo 12 vuotta tai sitä, että hän tarvitsee vammansa vuoksi lisätilaa, niin on mahdollista, että asumiskustannukset on otettu laskelmassa huomioon todellista vuokraa pienempänä, Neimala avaa.

– Tämä on voinut vaikuttaa siihen, että toimeentulotuessa huomioitavat tulot ovat suuremmat kuin menot, eikä toimeentulotukea ole jäänyt maksettavaksi, Neimala jatkaa.

Neimala sanoo, että asumiskustannukset otetaan huomioon perustoimeentulotukilaskelmassa, sillä ne usein muodostavat suurimman menoerän valtaosalle asiakkaista.

– Meillä on määritetty raja, jonka pitäisi kuvata paikkakunnan kustannustasoa. Jos asumiskustannukset jäävät rajan alle, niitä ei tutkita vaan ne hyväksytään sellaisenaan. Jos vuokra ylittää normin, selvitetään mikä on asiakkaan kohdalla tarpeellinen asumismeno, Neimala selittää.

Neimalan mukaan asumismenojen suuruutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi vammaisen henkilön erityinen tilantarve, mutta käsittelijä tekee jokaisen asiakkaan kohdalla tapauskohtaisen harkinnan.

– Ei ole olemassa yhtä vammaisuuden käsitettä ja siihen liittyvää tilantarvetta, vaan jokaisen asiakkaan kohdalla asia arvioidaan hänen tilanteensa perusteella.

Neimala korostaa, että Kela ei velvoita ketään muuttamaan pienempään asuntoon, vaan kyse on siitä, paljonko asumiskustannuksia voidaan ottaa huomioon toimeentulotuessa.

Sepon nimi jutussa muutettu.

Onko sinulla kokemuksia toimeentulotuella elämisestä? Lähetä kertomuksesi toimittajalle: riika.nykanen@iltasanomat.fi

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt