HBL ja DN kysyivät presidentti Niinistöltä informaatiosodasta – ”Meillähän on esimerkiksi Johan Bäckman”

Julkaistu:

Politiikka
Suomalainen Hufvudstadsbladet ja ruotsalainen Dagens Nyheter julkaisivat presidentti Sauli Niinistön haastattelun lauantaina. Hän korosti kansalaisten puolustustahdon merkitystä.
– Jokainen ihminen on maansa puolustaja, eikä vähiten korvien välissä. Puolustaminen ei tarkoita vain aseen ottamista käteen, vaan se tarkoittaa että ollaan kriittisiä, ajatellaan mistä noukitaan tietoja ja reagoidaan kummallisuuksiin, Niinistö pohtii haastattelussa.

Puolustustahdon merkitys on presidentin mukaan kasvanut lisääntyneen propagandan, hybridisodankäynnin ja kyberuhan takia.

– Perusasenteen pitää olla, että maan puolustaminen on tärkeää. Se on arvo sinällään. Silloin olemme paljon enemmän kykeneviä puolustamaan maatamme uhkia vastaan, Niinistö painottaa.

HBL:n ja DN:n laajassa haastattelussa käydään läpi Suomen suhteita naapurivaltioihin. Pääpaino on kuitenkin Suomen ja Venäjän suhteissa, joita Niinistö kuvailee avoimiksi. Presidentti Putinille hän ei ole koskaan ollut vihainen.

– Ei auta mitään olla vihainen. Pitää analysoida kaikkea mitä tapahtuu taustalla. Me keskustelemme, meillä on dialogia. Ei ole ongelmia. Mutta toisaalta rakennamme Suomelle lujaa puolustusta. Se on hyvä kaikkien tietää, myös Suomen ulkopuolella. Se auttaa dialogissa Venäjän kanssa, Niinistö sanoo.

Presidentti nostaa esiin haastattelussa myös paljon huomiota saaneen dosentti Johan Bäckmanin toimet Suomessa. DN:n toimittaja kysyi Niinistöltä, miten Suomi selviää informaatiosodassa?

– Meillähän on esimerkiksi Johan Bäckman. Hän on ollut hyvin aktiivinen. Mutta hän ei ole saanut tuloksia aikaan!

Syynä tähän Niinistö pitää suomalaisten kriittisyyttä.

– Ehkäpä olemme oppineet vuosisadassa ajattelemaan niin. Pitää olla varovainen, Niinistä arvioi.

Asevelvollisuuden palauttamista Ruotsiin Niinistö pitää haastattelussa hyvänä asiana.

– Olemme ehkä unohtaneet, ettei kaikilla ole samanlainen kaunis ajatus maailmanjärjestyksestä kuin mihin me olemme tottuneet täällä Euroopassa. Moni maa kuvitteli, ettei ole tarpeellista ajatella jotakin tapahtuvan. Nyt se on ymmärretty.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt