Kotimaa

Onko kuvassa saimaannorppa? Ei, vaan mökkirannoilla elävä kyborgin näköinen peto, joka syö tuoretta lihaa

Julkaistu:

Mökkirannassa elää kyborgin näköisiä haarniskoituja petoja, joilla on hirmuiset fyysiset suoritusarvot.
Kauempaa se näyttää kuvassa lempeältä saimaannorpalta, joka on juuri pulahtanut pintaan hengittämään.

Mutta. Jos suomalaiset tietäisivät, miltä se oikeasti näyttää, herkimmät eivät menisi uimaan.

Hauki on sen rinnalla kuin lempeäkasvoinen pehmolelu.


Kiitos tietokirjailija ja luontovalokuvaaja Sami Karjalaisen tuoreen Rantojen hyönteiset -kirjan (Docendo), me tiedämme nyt, miltä se näyttää. Lähikuvassa on hyödynnetty ns. kerroskuvausmenetelmää, joka yhdistää useita otoksia – tässä lähikuvassa niitä on 95 – syväterävyyden kasvattamiseksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Se on kuin tieteiselokuvan haarniskoitu kyborgi tai kauhuelokuvan lahoavakasvoinen hirviö, jonka verkkosilmät ovat kaksiosaiset. Alemmilla silmillä se katsoo veteen, ylemmillä veden päälle.


Se on tuoretta lihaa – veteen tippuvia tai pintaan nousevia hyönteisiä – syövä peto, jonka suoritusarvot ovat hirmuiset. Omaan elopituuteen suhteutettu sen uintinopeus on 38-kertainen verrattuna maailman nopeimpaan lyhyen matkan vapaauimariin. Siis ihmiseen. Se ui sekunnissa 45 kertaa oman ruumiinsa pituuden.

Mieluummin kuin ui suoraan, se kääntyilee väkkärännopeasti saaden aikaan itsensä korkuiset suhteellisen mahtavat aallot. Käännöksen nopeudeksi on mitattu yli 4 000 astetta sekunnissa, kiihtyvyydeksi melkein kolme geetä.

Sen keskiraajat lyövät 25 kertaa sekunnissa, mutta takaraajat iskevät voimakkaan perämoottorin lailla jopa 60 kertaa sekunnissa. Eturaajat on pitänyt uhrata jarruiksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mikä se sitten on?

Englantilaiset kutsuvat sitä whirligig beetleksi eli hyrräkuoriaiseksi, suomalaiset hopeasepäksi.


Hopeasepät ovat puolisenttisiä vesieläväisiä korvakuoriaisia, jotka hyörivät pintakalvolla yksikseen tai suurparvissa. Häiriön kohdatessaan ne kykenevät sukeltamaan ja tarvittaessa luonnistuu lentäminenkin, mutta harvemmin huvittaa. Pelästyessään parvi hajaantuu härnäten kalojen osumatarkkuutta.

Erilaisia hopeaseppälajeja esiintyy Suomessa yksitoista. Kymmenen lajia on lähisukulaisia, yhdestoista liikkuu pelkästään öisin ja on muita karvaisempi. Sen nimi on hämyhopeaseppä. Koko maailmassa hopeaseppiä on 900 lajia. Yksi on saanut tieteellisen nimensä Orectochilus orbisonorum rocklegenda Roy Orbisonilta.

Karjalaisen kirjassa esitellään kuvin ja kertomuksin rantojen hyönteisiä, sukeltajia, malluaisia, vesimittareita, hopeaseppiä, vesiskorpioneja, sudenkorentoja ja päivänkorentoja. Tuhansien järvien ja satojen tuhansien rantamökkien maassa ne ovat periaatteessa tuttuja ötököitä miljoonille suomalaisille, kun vain osaa katsoa lähelle ja tarkkaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt