Onko tässä Suomen kallein T-paita? Valmistettiin Äänekoskella, hintaa yli kymppitonni!

Julkaistu: , Päivitetty:

Metsä Fibren tutkimusjohtaja esitteli tiistaina medialle arvokasta, Äänekoskella valmistettua T-paitaa.
Suomen metsäteollisuuden suurin investointi, Metsä Gropin biotuotetehdas on valmistumassa Äänekoskelle aikataulussa. 1,2 miljardin euron laitoksen on määrä käynnistyä kuluvan vuoden kolmannella kvartaalilla eli syyskesästä.

Kokonaisuutta puunkorjuusta lopputuotantoon tiistaina esitelleen yhtiön viesti oli selvä: paitsi että tehdas on suurin ja kallein, on se myös mahdollisimman moderni, tehokas, innovatiivinen ja ympäristöystävällinen.

Kyseessä ei ole vain tytäryhtiö Metsä Fibren uusi sellutehdas. Tehdasalueelle on jo ilmoittautunut yrityksiä, joiden tarkoitus on hyödyntää sellunkeittoon liittyviä sivuvirtoja – jätteistä energiaan.

Yhtiöllä on myös omat sivuprojektinsa. Mattimeikäläisen silmin kiinnostavin on tekstiilikuidun valmistaminen puusta. Eikä nyt tosiaankaan ole kyse puuvillasta.

– Käsitelkää tätä paitaa varoen. Se on kymppitonnin arvoinen, Metsä Fibren tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn sanoi ja laittoi maanantaina valmistuneen T-paidan median ihmeteltäväksi.

– Oikeasti paita on paljon kalliimpi, von Weymarn tunnusti hetken päästä IS:lle.

Ei ihme. Sellusta valmistettavan tekstiilikuidun tuotekehittely alkoi vuonna jo vuonna 2009. Weymarn uskoo, että kuidun valmistaminen teollisesti käynnistyy viiden vuoden sisällä.

Omaa vaatetehdasta Metsä Group ei sentään ole perustamassa. Joku muu saa tehdä bulkkituotteesta, 40-millisestä katkokuidusta lankaa ja kangasta.

Kymppitonnin koepaita on kulkenut monien käsien kautta. Ensin Kemissä syntyi sellua, jonka kuiva-ainepitoisuus oli korkea. Sitten VTT:n tehtaalla Rajamäellä laskettiin aineen viskositeettia. Katkokuitu syntyi Saksassa. Lanka ja itse kangas valmistettiin ja värjättiin mustaksi Japanissa.

– Alihankkija ompeli paidan eilen Helsingissä ja lisäsi logon, Weymarn kertoo.

– Meidän tavoitteena on bulkkituote, jota muut jalostavat.

Ratkaiseva kynnyt selluvaatteiden yleistymisessä on kilpailukyky. Weymarn myöntää haasteet, mutta uskoo, että uusi tapa tehdä tekstiilikuitua löytää markkinansa öljy- ja puuvillapohjaisen teollisuuden rinnalta.

– Ihmisten määrä maapallolla kasvaa ja elintaso kasvaa. Kuituja tarvitaan aina enemmän ja enemmän. Väliin jää vaje, jonka kaikki ovat tunnustaneet suurena mahdollisuutena.

Ainakin luonto kiittää, jos tavoite jalostaa materiaali- ja energiatehokas sellukuitu aidosti osaksi tekstiiliteollisuutta onnistuu.

Artikkelia muokattu kello 22.57: Korjattu artikkelin ingressiin haastateltavan titteli.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt