Kommentti: Aseita riittää Itämerellä – vahinkokin voi räjäyttää ruutitynnyrin

Itämeren ympärillä asevarustelu kiihtyy, kirjoittaa Ilta-Sanomien toimituspäällikkö Timo Paunonen.

2.3.2017 7:25

Itämeren turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut rajusti – muutamassa vuodessa. Muutoksen ajankohdan voi määritellä tarkkaan: presidentti Vladimir Putinin puhe Münchenissä 2007. Putin sanoi silloin, että Venäjää ja sen ulko- ja turvallisuuspoliittisia huolia ei oltu kuultu. Venäjä haastoi lännen. Se ei tyytynyt roolinsa, vaan halusi näkyvyyttä kansainvälisessä politiikassa. Presidentin puheelle hymähdeltiin.

Hymy hyytyi, kun Venäjän armeija vyöryi Georgian rajan yli elokuussa 2008.

Uusi aika alkoi.

Venäjä sotii

Venäjä ei ollutkaan enää harmiton paperitiikeri ja vanhoja suurvalta-aikoja haikaileva mureneva jättiläinen, vaan kansainvälinen toimija, joka ei ei enää kaihda asevoiman käyttöä rajoillaan ja kauempanakin. Samalla Venäjästä tuli uhka muulle Euroopalle. Putin haluaa laittaa stopin Naton laajentumiselle, ja laajentumisen rajat kulkevat jossakin Itä-Ukrainan pelloilla ja pikkukylissä. Siellä Venäjän tukemat Ukrainan kapinalliset pitävät komentoa.

Muutos heijastuu myös Itämerelle ja Suomen rajoille.

Itämeren alueella on käynnissä asevarustelu, joka hakee vertaistaan historiasta. Viimeksi näin massiivista touhua nähtiin Euroopassa ennen toista maailmansotaa: 1930-luvulla natsi-Saksa varusti kenttäarmeijansa Euroopan valloitukseen ja Neuvostoliitto aseistautui torjuakseen Saksan.

Nato lisää sotilaallista läsnäoloaan Baltian maissa. Siitä esimerkkinä Viroon sijoitettava, Afganistanissa ja Irakissa taistellut kokenut brittien eliittipataljoona. Naton joukkoja on myös Latviassa ja Liettuassa, kanadalaisia ja saksalaisia. Miesmäärältään ja kalustoltaan vaatimattomilla Nato-joukoilla ei Venäjän mahdollista hyökkäystä pysäytetä. Naton strategia Itämeren alueella perustuukin ydinaseuhkaan. Pelko laajamittaisesta ydinsodasta uskotaan pitävän venäläiset poissa Baltian maista. Venäjän maajoukkojen iskukykyä pidetään heikkona, sen sijaan kyberhyökkäyksiin Venäjä on panostanut isosti: sähköt poikki ja kohde pimenee siististi – ilman räiskintää.

Ruotsi havahtui

Suomikin joutuu varustautumaan muiden mukana.

Sotilaallinen tyhjiö nimittäin tuppaa täyttymään – tavalla tai toisella. Muun muassa Hornet-kaluston uusiminen on edessä.

Armeijansa lähes lopettanut Ruotsi on havahtunut todellisuuteen, mutta paluu vahvaksi sotilaalliseksi tekijäksi ei tapahdu hetkessä. Ruotsi ei ole Naton jäsen, mutta jotenkin näyttää siltä, että länsinaapuri turvaa Natoon kulisseissa. Baltian kriisin aikana olisi luonnollista, että Naton ilmavoimat saapuvat Etelä-Ruotsin kentille.

Alla olevalla videolla kooste Itämeren ympäristön sotaharjoituksista tänä vuonna:

Vahinko voi riittää

Voisiko Itämeren alueella puhjeta sotilaallinen konflikti? Kysymys pyörii mielessä, oli sitten poliitikko, tutkija tai tavallinen kansalainen. Järki sanoo, että ei. Varustelusta huolimatta kaikki osapuolet tajuavat, että aseellinen konflikti voi laajeta ydinasesodaksi. Aseiden ja muun sotakaluston lisääntyminen Itämerellä lisää myös vahingon mahdollisuutta. Joku sählää, ja vastapuolen kone ammutaan alas. Itämerellä on jo nähty vaarallisia taitolentoesityksiä ja läheltä piti -tilanteita. Pitää muistaa, että Yhdysvalloissa on nyt presidentti, joka toimii ensin ja miettii sitten. Ja Venäjällä on taas presidentti, joka miettii ensin ja toimii sitten – joka tapauksessa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?