IS tänään 85 vuotta: ”Pitkä matka Suomen suurimmaksi digitaaliseksi mediaksi”

Julkaistu:

Pääkirjoitus
”Mitä on tekeillä?”, Helsingin Sanomain etusivun järeä otsikko kuvasi epätoivoista hätäännystä karkauspäivänä 29.2.1932.
Otsikon alariveissä kerrottiin Mäntsälän muuttuneen sotaleiriksi ja Pohjanmaalta lähteneen lisää miehiä kohti Mäntsälää. Pelko oikeistokapinallisten marssista kohti pääkaupunkia levisi helsinkiläisten keskuuteen. Suomi oli sisällissodan partaalla.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Eljas Erkko oli kiirehtinyt varhain aamulla lehden toimitukseen Ludviginkadulle. Hänellä oli kapinan etenemisestä uutta tietoa, jonka hän halusi välittää heti epätietoisille helsinkiläisille.

”Tehdään lehti” , Erkko päätti aamun tunteina. Muutamaa tuntia myöhemmin, alkuiltapäivästä , lehtipojat juoksivat Helsingin lumisilla kaduilla myyden yhdellä markalla lehteä, jonka koko etusivun levyinen otsikko kertoi tilanteen kärjistyvän Mäntsälässä. Otsikon yläpuolella luki punaisin kirjaimin ”Ilta-Sanomat”.

Historian ensimmäinen Ilta-Sanomat syntyi tasan 85 vuotta sitten helsinkiläisten tiedontarpeeseen kansakunnan hädänhetkinä. Eikä ollut pienintäkään epäilystä, mille puolelle Ilta-Sanomat asemoitiin taistelussa Suomen tulevaisuudesta. Ensimmäisessä pääkirjoituksessaan lehti asettui vankkumattomasti tukemaan kansanvaltaista hallitusjärjestelmää ja vaati, että hallitus ja armeija kukistavat päättäväisesti oikeistokapinan.

Kapinan kukistuttua Ilta-Sanomien julkaiseminen keskeytyi alkaakseen uudestaan Los Angelesin olympialaisten alkaessa heinäkuussa 1932. Kisoista tuli ikimuistoisen historialliset Suomen ja Ruotsin täydellisen välirikon vuoksi. Ruotsi syytti Paavo Nurmea ammattilaisuudesta ja teki kaikkensa estääkseen tämän osallistumisen kisoihin. Ja onnistuikin siinä, Suomen yleisurheilumaajoukkueen johtajan Urho Kekkosen kiivaasta vastustuksesta huolimatta. Urho Kekkonen pääsi tuolloin ensi kertaa Ilta-Sanomien sivuille, mutta ei myönteisessä valossa. Lehti oli huolissaan Suomen ja Ruotsin suhteista ja tuomitsi Kekkosen ”jyrkkäniskaisuuden” kovin sanoin.

Ilta-Sanomien säännöllinen ilmestyminen alkoi muutama viikko Los Angelesin olympialaisten jälkeen. Pitkä matka Suomen suurimmaksi digitaaliseksi uutismediaksi oli alkanut.

xxx

Paljon on muuttunut noista vuosista, mutta tietyt perusasiat ovat säilyneet. Ilta-Sanomat on yhä nopea ja luotettava uutisväline, joka haluaa palvella lukijoitaan kaikissa tilanteissa mahdollisimman hyvin. Ilta-Sanomat kasvoi Suomen toiseksi suurimmaksi sanomalehdeksi ja on kymmenen viime vuoden aikana muuttunut jokaisen suomalaisen tuntemaksi monimediabrändiksi, josta jokaisella suomalaisella on myös mielipide. Kun ensimmäisessä Ilta-Sanomissa oli neljä sivua, nyt Ilta-Sanomat julkaisee eri kanavissa päivittäin lähes 300 artikkelia ja kymmeniä videoita ja lähettää useita suoria lähetyksiä ISTV:ssä.

Tänään julkaistun Kansallisen mediatutkimuksen mukaan Ilta-Sanomat on Suomen suurin uutismedia, joka tavoittaa yli kaksi miljoonaa suomalaista päivittäin. Useiden eri tutkimusten mukaan Ilta-Sanomat on suomalaisten tärkein digiuutislähde. Me Ilta-Sanomissa kiitämme luottamuksesta, mutta tunnemme myös vastuumme. Ilta-Sanomien lukijakunta on niin laaja, että se leikkaa kaikki kansankerrokset suomalaisessa yhteiskunnassa. Samalla Ilta-Sanomat tulee rikkoneeksi monipuolisilla ja moniarvoisilla sisällöillään lukijakuntansa mahdolliset sosiaaliseen mediaan syntyneet samanmielisten kuplat. Tämä lieneekin perinteisen median tärkein tehtävä maailmassa, jossa valheelliset tiedot, trollit ja algoritmit hämärtävät totuuden ja valheen välisen rajan.

Ilta-Sanomat jatkaa perustajansa Eljas Erkon valitsemalla – ja tähän aikaan erityisen hyvin sopivalla – linjalla. Kuten Erkkokin, Ilta-Sanomat puolustaa ”suomalaista demokratiaa ja sananvapautta kaikissa olosuhteissa ja kavahtaa kaikkia ääriliikkeitä”. Ranskalaisen valistusfilosofin Voltairen suuhun on pantu ahkeraan lainattu sitaatti: ”En hyväksy, mitä sanot, mutta puolustan kuolemaani asti oikeuttasi sanoa se”. Vaikka Voltaire ei ilmeisesti ihan näin ajatustaan muotoillut, sanoma on silti kirkas. Sitaatti on meille hyvä muistutus sananvapauden syvimmästä olemuksesta: eri mieltä saa olla, mutta toisia mielipiteitä on kunnioitettava.

Tänä päivänä, nykyisen keskusteluilmapiirin vallitessa on kuitenkin syytä lisätä viisaus ensimmäisessä Ilta-Sanomissa vuonna 1932 kirjoittaneelta nimimerkki Tiitukselta: ”Lukijoiltamme pyytäisimme lausua sen järkevän ja asiallisen toivomuksen, että he säilyttäisivät mielenmalttinsa”.

Jotkut viisaudet eivät vanhene koskaan.

Ilta-Sanomat kiittää syvästi lukijoitaan menneestä 85 vuodesta. Teemme kaikkemme osoittautuaksemme luottamuksenne arvoiseksi myös tulevina vuosina.