Tutkijalta kova vertaus: Presidentti Niinistö ja Teuvo Hakkarainen puhuvat pakolaisista samalla tyylillä

Julkaistu:

Asiantuntija löytää Sauli Niinistön ja Teuvo Hakkaraisen puhetavasta yhtäläisyyksien lisäksi myös eroja.
Helsingin yliopiston tutkijatohtori Jouni Tilli vertaa tuoreessa kirjassaan Miten puhumme, kun puhumme politiikkaa? Tasavallan presidentti Sauli Niinistön (kok) ja kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen retoriikkaa.

Tillin huomion kiinnitti Niinistön viime vuoden valtiopäivien avajaisissa pitämässä puheessaan käyttämä ilmaus, jonka kautta hän käy läpi turvapaikkajärjestelmän mahdollisia väärinkäytöksiä.

– Käytännössä se toteutuu niin, että jokainen, joka osaa sanoa sanan ”asylum”, turvapaikka, pääsee sisään Eurooppaan ja Suomeen, sana tuottaa tavallaan subjektiivisen oikeuden ylittää raja. Vailla mitään oikeaa perustettakin saa täyden, vuosiakin kestävän tutkinnan, ja pystyy sen jälkeen välttämään pakkotoimia, elleivät turvapaikan edellytykset täytykään, ja siis jäämään sinne, minne väärin perustein tuli, Niinistö sanoi kansainvälistäkin huomiota herättäneessä puheessaan.


Hakkarainen käytti samantyylistä ilmausta vuonna 2011. Hän nostatti kohun ensimmäisenä päivänään kansanedustajana antamassaan videohaastattelussa.

– Kaverin poika on rajalla töissä ja se sanoo, että neekeriukko on tulee ja sanoo turvapaikka eikä osaa sanoa mitään muuta ja heti ollaan sisällä, Hakkarainen sanoi.

[video]
[/video]

Tasapainoilua ja tulkintaa

Tutkija löytää yhteyden Niinistön ja Hakkaraisen maahanmuutosta käyttämistä ilmauksista.

– En halua samaistaa Niinistöä ja Hakkaraista, mutta kun presidenttiä myöten käytetään tällaista maahanmuuttokriitikoiden käyttämää ilmausta, niin luodaan tilanne, jossa on ok puhua tällä tavalla ja tällaisilla termeillä.

Tilli pitää Niinistön retorista valintaa harkittuna. Suoralla kansanvaalilla valittu presidentti pyrkii yhdistämään kansaa.

– Niinistö tasapainottelee mielenkiintoisesti ja jättää tulkinnanvaraa. Se sopii presidentille, sillä hän on politiikan hierarkiassa korkeimmalla ja hänen pitää puhutella monia yleisöjä. Niinistö haluaa puhutella ja tarjoaa tietoisesti jotain myös maahanmuuttokriitikoille.

Hakkaraisen haastattelua tutkittiin aikoinaan valtakunnansyyttäjänvirastoa myöten. Kohukommentit eivät kuitenkaan johtaneet poliisitutkintaan. Tillin mukaan tällainen puhetapa on valtavirtaistunut.

– Se ei enää herätä yhtä voimakkaita tunteita, kun siihen on totuttu.

Tilli arvelee, että turvapaikka-kommentti on saattanut tulla Hakkaraisen puheenparteen populistisen oikeiston kansainvälisestä retoriikasta.

– Kotimaan politiikassa liikkuu paljon kansainvälisiä ilmauksia. Esimerkiksi Paavo Arhinmäki ja Carl Haglund ovat hyödyntäneet muun muassa Kreikan vasemmiston käyttämää ilmausta puhuessaan Välimerestä hautausmaana. Puolueet seuraavat tietysti, miten ulkomaiset poliitikot asioista puhuvat.

”Siinä mielessä he ovat eri puusta veistettyjä”

Samanlaisen ilmauksen käyttämisen lisäksi tutkija löytää Niinistön ja Hakkaraisen retoriikasta luonnollisesti myös eroja.

– Hakkarainen esimerkiksi on eduskunnassa pitämässään puheessa rodullistanut uskonnon ja puhunut luonnostaan sotaisista ”Ismaelin pojista”. Hän on taitava reetori omassa lajissaan, ja poiminut raamatullisia ilmauksia, mutta en voisi ikinä kuvitella että Niinistö tällaista kieltä käyttäisi. Siinä mielessä he ovat täysin eri puusta veistettyjä.

Valtavirtaistumisesta huolimatta tutkija näkee maahanmuuttokriittisen puhetavan herättäneen myös vastareaktion.

– Ihmiset ovat ehkä havahtuneet siihen, että ei sananvapauden nimissä välttämättä kannata ihan mitä tahansa töräytellä. Sananvapaus ja sananvastuu kulkevat käsi kädessä. Rajanvetoa tehdään toki jatkuvasti, mikä on tärkeää poliittisen kritiikin ja rasismin erottamisen kannalta.