Kotimaa

Anneli Auer palaa oikeuteen syksyllä, mutta ei syytetyn penkille – vaatii valtiolta miljoonia euroja

Julkaistu:

Miehensä murhaan syyttömäksi todettu Anneli Auer jatkaa oikeuksiensa puolesta taistelua Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Auer pettyi saamiinsa korvauksiin, ja nyt hän vaatii Suomen valtiota miljoonien eurojen korvauksia, kun vankilassaoloajastaan.
Oikeussalit ovat tulleet tutuksi Anneli Auerille vuosien varrella.

Auer palaa oikeuteen syksyllä, mutta ei tällä kertaa syytetyn penkille. Hän vaatii Suomen valtiota miljoonien eurojen korvauksia siitä, kun hän istui syyttömänä miehensä murhaan.

Paljon kohua aiheuttanut Jukka S. Lahden murha tapahtui perheen omakotitalossa Ulvilassa vuoden 2006 joulukuussa.

Anneli Auer oli ainut, jota syytettiin miehensä murhasta, mutta Vaasan hovioikeus totesi lopulta, että Auer on syytön. Syyttäjät hakivat korkeimmalta oikeudelta valituslupaa, mutta eivät saaneet sitä, ja hovioikeuden tuomio jäi lainvoimaiseksi eli lopulliseksi. Jukka S. Lahden murhaaja on siis karkuteillä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Auer haki Valtiokonttorilta korvauksia vapautensa menettäneeltä ajalta, ja Valtiokonttori teki asiassa päätöksen viime syyskuussa. Valtiokonttori katsoi Auerin istuneen miehensä murha-asiaan liittyen syyttömänä 611 vuorokautta.

Auer sai jokaiselta vapautensa menettäneeltä vuorokaudelta 800 euroa, joten kärsimyskorvaussumma nousi 488 800 euroon, joka on täysin ennennäkemätön ja suurin koskaan maksettu summa Suomen rikoshistoriassa. Valtiokonttori myönsi Auerille myös 57 000 euron korvaukset ansiomenetyksistä. Näin ollen korvaussumma nousi yhteensä 545 800 euroon.

Auer pettyi Valtiokonttorin päätökseen. Auer vaati Valtiokonttorilta alunperin 3,02 miljoonan euron kärsimys- ja ansionmenetyskorvauksia.

– Työllistymismahdollisuuteni ovat heikot sekä omassa yrityksessäni että muualla muun muassa asian saaman laajan julkisuuden vuoksi. Korvauksilla siis on kyllä ihan taloudellistakin merkitystä.

– Onhan tämäkin summa edes jotain, mutta kaukana siitä, mitä pyysin, Auer sanoi syksyllä STT:lle lähettämässään sähköpostiviestissä.

Auer ilmoitti siis vievänsä asian oikeuteen, ja hänen jättämänsä kanne saapui Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen viime joulukuussa. Kanteesta ilmenee, että Auerin alkuperäinen korvausvaade on pystynyt ennallaan.

Hän vaatii siis valtiolta lisää rahaa 2,4742 miljoonaa euroa, jolloin korvaussumma nousee 3,02 miljoonaan euroon, kun laskuissa otetaan huomioon Valtiokonttorin jo maksama osuus.

– Kärsimyskorvaus ei ole oikeassa suhteessa siihen kärsimykseen, joka Anneli Auerille on aiheutunut vapaudenmenetyksestä eikä myöskään oikeassa suhteessa siihen, mitä lähinnä vertailukelpoisissa tapauksissa on aiemmin korvattu, Auerin jättämässä kanteessa kirjoitetaan.

– Tulojen vähentymistä ei Anneli Auerille ole korvattu täysimääräisesti eikä kohtuulliseen ja oikeudenmukaiseen arvioon perustuen, kanteessa todetaan.

Kanteessa huomautetaan ja korostetaan, että Auerin tapaus on poikkeuksellinen ja erityislaatuinen. Auerin asianajajan Juha Mannerin mielestä ei ole aiempia vertailukelpoisia tapauksia, joiden perusteella korvaussummaa voitaisiin määritellä.

Kanteessa viitataan myös Valtiokonttorin päätökseen, jonka mukaan Auerin korvaussummassa ei voitu ottaa korottavana seikkana huomioon asian saamaa laajaa julkisuutta.

Valtiokonttori huomautti päätöksessään, ettei laaja uutisointi liittynyt nimenomaisesti Auerin vapaudenmenetykseen, josta hän haki korvauksia, vaan koko rikosprosessiin. Tästä syystä laajaa julkisuutta ei voitu ottaa ”kaikessa kokonaisuudessaan” huomioon kärsimyskorvausta arvioitaessa.

Manner ja Auer ovat asiasta täysin eri mieltä. He huomauttavat esimerkiksi, että Auerin vangitsemisen yhteydessä jutun tutkinnanjohtaja tiedotti julkisuuteen, että Auer olisi tunnustanut teon. Myöhemmin kävi kuitenkin ilmi, ettei tämä pitänyt paikkaansa.

Kanteen mukaan väärä tiedottaminen aiheutti sen, että Aueria kohdeltiin julkisuudessa ”syyllisenä”.

– Auerin vangitseminen on tiedotettu medialle ikään kuin syyllisyyskysymyksen osalta selvänä tapauksena, jolloin tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median uutisointi ja kirjoittelu on perustunut nimenomaan viranomaiseen syyllistävään tiedottamiseen, kanteessa huomautetaan.

Auer itse ihmetteli heti Valtiokonttorin ratkaisun jälkeen, miksei julkisuutta otettu korvauksissa korottavana seikkana huomioon.

– Pidän outona, ettei Valtiokonttori antanut julkisuudelle arvoa, Auer kertoi STT:lle lähettämässään sähköpostissa.

Valtiokonttoria ja Suomen valtiota riita-asiassa edustaa asianajaja Kimmo Kariola. Hän jätti kanteeseen kirjallisen vastauksen helmikuun alussa.

Kariola kiistaa Auerin esittämät vaateet ja vaatii kanteen hylkäämistä. Hänen mukaansa Valtiokonttorin ratkaisu oli oikea.

– Oikeuskäytäntö ja Valtiokonttorin korvauskäytäntö huomioon ottaen ei ole mitään perustetta ja syytä korottaa korvausta kantajalle jo maksetusta määrästä, Kariola kirjoittaa.

Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta kerrotaan Ilta-Sanomille, ettei riita-asialle ole vielä määrätty käsittelypäivää, mutta käsittely alkaa todennäköisesti syksyllä.

Ulvilan murhamysteeri

– Anneli Auerin mies Jukka S. Lahti murhattiin perheen omakotitalossa Ulvilassa vuoden 2006 joulukuussa. Auer on ainut, jota on syytetty oikeudessa miehensä murhasta.

– Korkein oikeus päätti vuoden 2015 joulukuussa, ettei se myönnä syyttäjille valituslupaa. Päätös tarkoitti sitä, että Vaasan hovioikeuden antama tuomio jäi lainvoimaiseksi. Hovioikeus totesi Auerin syyttömäksi.

– Jukka S. Lahden murhaaja on siis edelleen karkuteillä. Auer kertoi viime vuoden heinäkuussa julkisuuteen, että hänellä olisi käsitys tekijästä.

– Auer vaati valtiolta 3,02 miljoonan euron kärsimys- ja ansiomenetyskorvauksia, kun hän istui syyttömänä vankilassa miehensä murhaan liittyen. Valtiokonttori myönsi Auerille viime syyskuussa 545 800 euron korvaukset. Kärsimyssumman osuus oli 488 800 euroa ja tulojen menetysten osuus 57 000 euroa.

– Auer pettyi Valtiokonttorin ratkaisuun, ja hän vei riita-asian Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen. Auer vaatii valtiolta lisää rahaa 2,4742 miljoonaa euroa, jolloin korvaussumma nousee 3,02 miljoonaan euroon, kun laskuissa otetaan huomioon Valtiokonttorin jo maksama osuus.

– Riita-asian käsittely alkanee Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa syksyllä.

– Oikeus on todennut Auerin syylliseksi lapsiin kohdistuneisiin törkeisiin seksuaalirikoksiin, joista hän sai 7,5 vuoden tuomion. Auer on kärsinyt vankeusrangaistuksen. Hän haki korkeimmalta oikeudelta tuomion purkua, koska hän kiisti syyllisyytensä. Auerilla oli myös uutta näyttöä. Viime marraskuussa korkein oikeus kuitenkin hylkäsi purkuhakemuksen. Tuomio on lainvoimainen.