Kotimaa

Sairaalaklovni lääkitsee pieniä potilaita hauskuudella

Julkaistu:

Sairaalaklovni on tohtori, jonka erityisala on hauskanpito ja hupsuttelu. Se jos jokin on taito, joka on äärimmäisen tärkeä lapsipotilaiden kanssa.
Lasten syöpäosaston käytävillä hiippailee värikäs kaksikko. Klovnitohtorit Tarmo T. Komppi ja Gustaf Scrätsch ovat juuri sulkeneet potilashuoneen oven. Seuraavaksi käydään hoitajan kanssa läpi se, minne seuraavaksi sopii mennä. Yhden huoneen ovi pysyy tänään suljettuna, sillä lapsi on kieltänyt klovnitohtoreita tulemasta. Mutta käytävän perällä on huone, jossa neljävuotias Kerttu odottaa jo Komppia ja Scrätschiä kyläilemään.

Kun klovnitohtorit lähestyvät huoneen ovea, alkaa musisointi pienellä kitaralla. Ovi aukeaa ja untuvahiuksinen Kerttu tulee ovelle vastaan äitinsä kanssa. Pienen vaaleanpunaiseen sairaala-asuun pukeutuneen tytön kasvoilla on niin leveä hymy, että kuuluisa Naantalin aurinkokin jää toiseksi.

Sairaalaklovnit saavat tulla huoneeseen sisään. Siellä kerrottaan salaisuuksia ja avataan tohtori Scrätschin salaista laukkua. Sieltä löytyy Röhröh, possu joka ajelee hetken aikaa pyörällisellä leikkimopedilla. Kerttu ei itse halua ajaa ja hän epäilee, ettei Kompinkaan kannata, koska pelletohtori on liian iso, eikä hänellä ole ajokorttia.

Klovnit hauskuuttavat ja Kerttu nauraa sydämensä kyllyydestä. Myös äitiä hymyilyttää. Kerttu kertoo pitävänsä klovneista ja erityisesti musiikista. Hän on nähnyt klovnit jo monta kertaa, mikä kertoo siitä, että sairaalassa on jouduttu viettämään aikaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hauskuus on lääke siinä missä muutkin

Suomeen ensimmäiset sairaalaklovnit rantautuivat 15 vuotta sitten. Teatteritaiteen maisteri Lilli Sukula-Lindblom opiskeli sairaalaklovnien salat ja hänen ansioistaan myös moni muu pääsi vihkiytymään pelletohtoruuden saloihin. Mikään pieni urakka ei tämän ammattinimikkeen saaminen itselleen ole, sillä sairaalaklovnilla on monia erityisiä ominaisuuksia.

Sairaalapellen pitää olla haka ottamaan toiset huomioon. Sairaalaklovnin pitää olla terve aikuinen, jolla on improvisaatiokykyä, hauskuutta, luontaista hölmöyttä ja koomisuutta. Jotain soitintakin pitäisi osata soittaa. Elämänkokemusta pitää olla, sillä haastava työ vaatii herkkyyttä tunnistaa erilaisia tilanteita.

Sairaalaklovnin työtä ei pidä kuitenkaan erehtyä luulemaan pelkästään hupsutteluksi. Se on työ, jolla on tarkoitus ja se oikeasti auttaa lapsia. Klovnien tehtävä on auttaa pieniä potilaita ja heidän perheitään unohtamaan hetkeksi sairauden tuomat surut ja pelot.

Hyksin hallintoylilääkäri Sanna-Maria Kivivuoren mukaan hauskuudella on oikeasti lääketieteellisiä vaikutuksia. Sen avulla voidaan toisinaan vähentää jopa kipulääkitystä. Kun lapsi tulee leikkaukseen, näkee hoitohenkilökunta heti jos lapsi on jännittynyt, peloissaan tai itkuinen. Negatiiviset tuntemukset vaikuttavat elintoimintoihin kohonneena sykkeenä ja itku limaisuutena.

Läsnäoloklovneria vie pelkoa pois

Sairaalaklovnitoiminnan tavoitteena on myös tukea hoitohenkilökunnan työtä. Sairaalaklovnit ovat koulutettuja artisteja, joita sitoo vaitiolovelvollisuus sairaaloissa saamistaan potilastiedoista ja heitä koskevat samat hygieniasäännöt kuin muitakin osastolla työskenteleviä.

Tällä hetkellä kokeilussa on uusi sairaalaklovnien työrooli, jota kutsutaan läsnäoloklovneriaksi. Siinä sairaalaklovni kulkee lapsen mukana pidemmän matkan esimerkiksi leikkauspäivänä. Klovni on lapsen kanssa ennen leikkausta ja sen jälkeen, jolloin lapselle jää kokemuksesta positiivinen mielikuva, eikä itse toimenpidettä tarvitse pelätä niin paljoa.

Gustaf Scrätschin näyttelijä Dan Söderholm muistelee yhtä parhaista palautteistaan, joka liittyy juuri läsnäoloklovneriaan. Hän oli saattanut pienen tytön leikkaukseen ja se oli ollut pitkä prosessi. Muutama päivä myöhemmin Söderholm tapasi tytön osastolla.

– Hän tuli nauraen kertomaan, että oli ollut leikkauksessa ja minä vein hänet sinne. Se oli paras palaute, että tämä lapsi pystyi iloisesti kertomaan niin pelottavasta ja tuskaisesta jutusta, kuin leikkauksesta.


Herkkyyttä ja tasapainoilua

Sairaalaklovnitoiminnan rahoituksesta pääosa tulee Veikkauksen pelien tuotosta. Lisäksi yhdistys saa varoja pienemmiltä säätiöiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta.

Sairaalaklovneja on noin 45 ja toiminta on levittäytynyt kaikkiin Suomen yliopistollisiin sairaaloihin. Klovnihahmojen takana on joukko esiintyjiä, jotka työskentelevät sairaaloissa keikkaluonteisesti. Toiminta on jatkuvaa ja toimii lähes ympäri vuoden.

Alusta asti mukana ollut Pia Tapio tunnetaan sairaalassa Tolly Von Tomerana. Tapio kertoo, että sairaala on hyvin erityinen näyttämö, jossa toimitaan perheen ja lapsen ehdoilla.

Tarmo T. Kompin esittäjä Markku Kykkänen jatkaa, että klovnia ei ole olemassa ilman kontaktia yleisöön ja siksi herkkyys on välttämätöntä.

– Kun menemme huoneeseen, tunnustelemme kepillä jäätä. Sitten kun saadaan jää rikottua ja purskautettua siitä iloa, sitä viedään niin pitkälle kuin pystytään. Ja sitten yritetään lähteä tyylikkäästi alta pois, ennen kuin se laantuu, jotta jäljelle jää iloinen mieli, Kykkänen kuvailee.

– Tämä on enemmän kuuntelemista kuin tekemistä. On tärkeää, että kuuntelet miten lapsi reagoi ja sen mukaan toimit, jatkaa Söderholm.

Lapsen sairastuminen on yksi maailman kamalimmista asioista ja siksi työ lastenosastolla voi olla henkisesti raskasta. Myös sairaalaklovnin pitää löytää tasapaino, jolla auttaa lasta mutta pitää oma pää kasassa.

– Olemme herkkiä ja herkistymme. Mutta samalla meillä pitää olla ammattimainen ote siihen mitä me näemme ja kohtaamme, ihan niin kuin muullakin sairaalahoitohenkilökunnalla. Jos lähtee tunteilemaan liikaa, niin silloin tätä ei jaksa tehdä kauaa, Söderholm sanoo.

Kykkänen jatkaa, että vaikeita kokemuksia puretaan kollegojen kanssa, sillä kukaan ei tunne toista sairaalaklovnia yhtä hyvin kuin toinen sairaalaklovni. Roolissa olo on myös tärkeää. Omaa ammattitaitoa kehittämällä voi suojata tunnepuolta.

– Punainen nenä suojaa. Kun on hahmo ja vaatteet, se suojaa jollain tavalla. Me myös jaamme sitä tilannetta lasten ja perheiden kanssa ja se on voimaannuttavaa. Vaikka se olisi raskastakin, niin klovnien kautta voi avautua reikä johonkin toiseen maisemaan, Tapio sanoo.

Palaute perheiltä auttaa myös jaksamaan. Lapsi on saattanut kertoa haluavansa takaisin sairaalaan, koska siellä näkee klovneja. Saattohoidossa olleen lapsen vanhemmat ovat myöhemmin kiittäneet, että heillä jäi lapsestaan iloisia ja nauravia muistoja viimeisiltäkin hetkiltä.

– Hirveästi on hyvää ja kaunista palautetta. Yksi parhaista oli pikkupoika, joka mietti kauheasti, että mikä tämä homma ja sairaalaklovneria oikein on. Sitten hän katsoi meitä ja sanoi: ”Hähää! Mä tiedän! Te olette ihmisiä, jotka pukeutuvat lääkäreiksi”, Kykkänen nauraa.


Juttua korjattu 20.2.2017 kello 12.25: Täsmennetty päärahoittajaa, joka oli aiemmin Raha-automaattiyhdistys (RAY). RAY yhdistyi vuodenvaihteessa vanhan Veikkauksen ja Fintoton kanssa Veikkaukseksi, joten päärahoitus tulee nykyisin Veikkauksen pelien tuotosta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt