Kotimaa

Vankilapsykologin palkkauksesta selkkaus Turussa – Hakijoista outoja luonnehdintoja: ”Ulkoinen olemuksensa herätti kysymyksiä”

Julkaistu:

Kokenut psykologi haki vankilapsykologin paikkaa ja hämmästyi haastattelutilannetta ja siitä tehtyä muistiota. Erään toisen hakijan ”ulkoista olemusta” arvosteltiin. Vankilan johtaja kiistää väitteet syrjinnästä.
Turun vankilasta käveli torstai-iltapäivänä 26. tammikuuta ulos hämmentynyt nainen. Psykologi Jaana Haapasalo, 56, oli juuri viettänyt vankilan apulaisjohtajan toimistossa yhden elämänsä oudoimmista tunneista.

Viranomaiset haastattelivat Haapasaloa, sillä tämä haki vankilapsykologin tehtävään. Ensin Haapasalo ihmetteli tapaa, jolloin hakija vastaanotettiin taloon, sitten itse haastattelua.

Myöhemmin luvassa oli kirsikka kakun päälle: valintamuistio, jossa työnhakijoiden ominaisuuksia ruodittiin ja lopullista valintaa perusteltiin sanankäänteillä, jotka Haapasalo koki loukkaaviksi ja valheellisiksi.

Haapasalo kertoo, että hän koki kohtelun tylyksi heti kättelyssä: kun hän saapui haastatteluun, tervehtimisen sijaan vartija tiukkasi henkilöpapereita. Sen jälkeen turvatarkastus sujui Haapasalon mukaan epäystävällisesti käskyttämällä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tätä seurasi 40 minuutin odottelu huoneessa, jota Haapasalo kuvailee sellimäisen karuksi ja lukituksi niin, että apulaisjohtaja avasi oven avaimellaan tullessaan hakemaan haastateltavaa.


Kun työhaastattelu lopulta pääsi käyntiin apulaisjohtajan työhuoneessa, nainen koki haastattelijoiden kohtelevan häntä kuin rikollista. Hän myös kummasteli, miksi osa haastattelijoista tuli paikalle myöhässä ja poistui ennen haastattelun päättymistä.

– Tämä oli hyvin poikkeava työhaastattelu töykeydessään, epäystävällisyydessään ja loukkaavuudessaan. Yleensä työhaastattelussa kohdellaan hakijaa hyvin asiallisesti. Voidaan esittää tiukkoja kysymyksiä, mutta ne ovat tehtävään liittyviä, sanoo Haapasalo.

Hän ihmettelee, miksi kysymykset eivät juurikaan liittyneet haettavan viran tehtäviin.

– Kysymykset keskittyivät turvallisuuskysymyksiin, kuten ”oletko valmis pitämään vankilan virkapukua” tai ”jos vanki uhkailee viranomaista, tuletko kertomaan siitä”, hän muistelee.

– Vankilahenkilökunnalla on varmaan työnsä kautta hämärtynyt käsitys siitä, miten kohdellaan tavallisia ihmisiä. Vankilan viranomaisethan usein ovat vartijataustaisia. Heillä ei yksinkertaisesti ollut riittäviä tietoja psykologin ammattietiikasta ja työnkuvasta.

Haapasalo oli hakijajoukon ainoa tohtori ja oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti, mutta häntä ei valittu tehtävään. Haastatteluun oli kutsuttu neljä muuta hakijaa. Virkaan valittiin viisi vuotta psykologin tehtävissä toiminut Turun vankilan entinen harjoittelija.

Rannalle jäivät Haapasalon lisäksi 12 vuotta vankilapsykologina työskennellyt hakija, yhdeksän vuoden ajan oikeus- ja kriminaalipsykologina toiminut psykoterapeutti ja 20 vuotta muun muassa koulu- ja terveyskeskuspsykologina toiminut maisteri.

Valintaa perusteltiin valitun reippaudella, motivaatiolla ja moniammatillisiin tiimeihin soveltuvalla persoonallisuudella. Haapasalo ihmettelee, miten pätevämmät hakijat voitiin sivuuttaa tällaisilla perusteilla.

– Minulla on 33 vuotta työkokemusta, josta neljä vuotta vankilapsykologina. Olen tehnyt pari laajaa tutkimushanketta nuorista rikoksentekijöistä ja heidän taustoistaan ja kirjoittanut kirjan kriminaalipsykologiasta sekä julkaissut tutkimuksia alalta, hän luettelee.

”Loukkaavia ja asenteellisia sanavalintoja”

Haapasalon tyrmistys huipentui, kun hän sai nähtäväkseen valintamuistion, jossa eritellään työtä hakeneiden ominaisuudet ja pätevyys sekä perustellaan lopullinen valinta.

– En ole koskaan nähnyt näin loukkaavasti kirjoitettua valintamuistiota, hän sanoo.

Työnhakijoita kuvaillaan muistiossa muun muassa termeillä ”rempseä” ja ”reipasotteinen”. Erästä hakijaa luonnehditaan kuvauksella ”hänen ulkoinen olemuksensa herätti myös kysymyksiä”. Haapasaloa sanavalinnat ällistyttivät.

– Nämä ovat hyvin loukkaavia ja asenteellisia kaikkien valitsematta jääneiden kohdalla. Ehkä vartijaa voisi kutsua rempseäksi tai reippaaksi, mutta kun psykologia kutsutaan näillä sanoilla, niin kyllähän se tuntuu hullunkuriselta. Muistioon on kirjoitettu, että olin olemukseltani epävarma. Tämä on täysin väärä tulkinta, olin vain ystävällinen. He itse olivat epäystävällisiä, töykeitä ja tylyjä.

Lisäksi kahden hakijan kohdalla muistiossa mainitaan heidän olevan työttömiä työnhakijoita. Viranomaisen on julkisessa muistiossa lain mukaan pidettävä salassa tiedot työhallinnon asiakkuudesta.


Vankilan johtajalta tulossa vastine

Haapasalo kirjoitti hakuprosessistaan mielipidekirjoituksen, jonka Turun Sanomat julkaisi torstaina. Turun vankilan johtaja Juhani Järvi päätyi kirjoittamaan sille vastineen.

Hänen mukaansa turvatarkastus meni ohjeistusten mukaisesti.

– Täytyy selvittää, onko turvatarkastuksen palvelussa parantamisen varaa, mutta meillä käy joka viikonloppu kymmeniä vieraita eikä minulle ole tullut vuosikausiin palautetta, että portin toiminta olisi tylyä tai epäystävällistä.

Odotustila ei vankilan johtajan mukaan ole suljettu eikä sellimäinen.

– Ketään vierailijaa meillä ei panna lukittuun tilaan. Se on isohko odotustila, jossa on radio, jota voi odotellessa kuunnella. Haastattelu myös alkoi ajallaan, ilmeisesti haastateltava on tullut paikalle hyvissä ajoin etukäteen ja joutunut siksi odottamaan.

”Väitteet ovat selkeästi vääriä”

Järvi kertoo olleensa yksi neljästä haastattelijasta. Muut olivat apulaisjohtaja eli vankilapsykologin tuleva esimies, psykologi sekä turvallisuudesta vastaava apulaisjohtaja. Järven versio myös työhaastattelutilanteesta on aivan erilainen kuin Haapasalon.

– Haapasalon väitteet työhaastattelusta ovat selkeästi vääriä – meidän kaikkien neljän haastattelijan näkemys on täysin toisenlainen. Kukaan haastattelija ei tullut haastatteluun myöhässä eikä lähtenyt siitä kesken pois. Haastateltava tuli siihen apulaisjohtajan kanssa ennen muita, mutta haastattelu alkoi vasta, kun kaikki olivat paikalla. Kun haastattelu päättyi, osa meistä poistui ja siinä käytiin läpi käytännön asioita, mutta ei enää varsinaista haastattelua.

Järven mukaan psykologi esitti lukuisia kysymyksiä nimenomaan psykologin työhön liittyen.

– Lisäksi kysyttiin moniammatilliseen tiimiin liittymisestä yleisiä virkahaastattelukysymyksiä, kuten että mitkä ovat hakijan vahvuudet ja heikkoudet. Minusta kysymykset olivat täysin asiallisia.


”Sanamuotoja olisi voinut harkita uudestaan”

Valinnan osumista kokemattomimpaan johtaja perustelee sillä, että tämä osoittautui kaikkien haastattelijoiden mielestä haastattelutilanteessa selkeästi parhaaksi hakijaksi tehtävään.

Valintamuistion sanamuodoissa hän kuitenkin myöntää olevan viilaamisen varaa.

– Mukana on varmasti sanamuotoja, jotka ovat vähän kansanomaisia tai ne olisi voinut esittää jossakin muussa muodossa. Siltä osin ymmärrän, että ehkä olisi ollut parantamisen varaa. En kuitenkaan koe, että arviot olisivat olleet vääriä tai loukkaavia.

Järven mukaan kohta ”hänen ulkoinen olemuksensa herätti myös kysymyksiä” on perusteltu, sillä viranomaiselta edellytetään tiettyä siisteys- ja pukeutumistasoa, ja haastattelussa saattaa herättää huomiota, jos hakijan olemus poikkeaa siitä.

– Mutta sanamuotoja olisi voinut harkita uudestaan, se on myönnettävä.

Kahden hakijan kohdalla esiintyvän maininnan, että he ovat työttömiä työnhakijoita, Järvi sanoo tulevan itselleen aivan uutena asiana.

– Se täytyy meidän korjata, jos tämmöinen virhe on siellä tullut esille, hän sanoo.

– Pahoittelen, jos näin on. Minun täytyy esittelijän kanssa keskustella, että miten se on sinne päässyt tulemaan.

”Minulla on periaatteena, että teen oikaisuvaatimuksen”

Jaana Haapasalo on tehnyt urallaan oikaisuvaatimuksia myös joissakin aiemmissa työnhakutilanteissa, joissa valinta on osunut toiseen hakijaan. Tätäkään tapausta hän ei jätä tähän, vaan on kannellut asiasta rikosseuraamusvirastoon.

– Yleisesti ottaen työnhaut ovat menneet hyvin, mutta on ollut tapauksia, joissa on selvästi syrjitty kokeneinta tai koulutetuinta työnhakijaa. Minulla on periaatteena, että teen niistä oikaisuvaatimuksen tai valituksen hallinto-oikeuteen.

– Usein valitaan nuorin ja kokemattomin, koska hänelle ei tarvitse maksaa niin paljon palkkaa. Muutenkin nuori ihminen on työyhteisössä yleensä helpommin pyöriteltävissä. Hän voi suostua asioihin, joihin kokeneempi aina ei suostu.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt