Ministeri Niinistön pelko ei toteutunut: Kaksoiskansalaisuuteen liittyvä kohu ei juuri kiinnostanut Venäjällä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Ministeri Niinistön pelko ei toteutunut: Kaksois­kansalaisuuteen liittyvä kohu ei juuri kiinnostanut Venäjällä

Toisin kuin puolustusministeri Jussi Niinistö antoi ymmärtää, Venäjän media ei ole osoittanut erityistä kiinnostusta Suomen puolustusvoimien kaksoiskansalaisten erityiskohtelua kohtaan.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) oli huolissaan kaksoiskansalaisuudesta nousseesta kohusta.

10.2.2017 11:55

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) mielestä uutinen, jonka mukaan Puolustusvoimat olisi estänyt kaksoiskansalaista pääsemään armeijan virkaan, ei pidä paikkaansa. Ministerin mukaan Ylen uutinen aiheutti Suomelle vakavaa vahinkoa.

Perussuomalaisten äänenkannattajassa Suomen Uutisissa 1. helmikuuta julkaistussa haastattelussa, Niinistö näki uutisoinnissa vertailukohtia lapsikaappauksista käytyyn vuosikausia kestäneeseen keskusteluun venäläisessä mediassa. Hän piti mahdollisena, että uutinen juontaa juurensa ulkomaille.

– Tämän tyyppistä valeuutisten julkaisua, jossa Yle on nyt kunnostautunut, on Venäjällä käytetty esimerkkinä Suomessa asuvien venäläisten huonosta kohtelusta. Lapsikaappausuutisia on käytetty samalla tavalla, Niinistö kertoi Suomen Uutisille.

Niinistön pelot eivät kuitenkaan toteutuneet. Ainoana suhteellisen rajuna valtamedian reaktiona voi pitää Rossiiskaja Gazetan kirjeenvaihtajan Nadezhda Jermolajevan jutun, joka julkaistiin vasta torstaina 9. helmikuuta.

Suomi-kriittikkona tunnettu Jermolajeva käyttää kirjoituksessaan Venäjän valtamedialle tyypillistä värikästä kieltä, mikä näkyy sellaisissa hänen käyttämissä ilmaisuissa kuten ”puolustusvoimien tiedustelu julisti sotaa Venäjän passin omistajille”, ”Helsingissä pohditaan vakavasti Venäjän passien omistajien pois työntämistä tärkeiden hallintotehtävien luota”. Tämän tyylinen juttu on kuitenkin selvästi poikkeus muusta sävyltään neutraalista uutisoinnista.

Eniten juttuja kaksoiskansalaisuudesta julkaistiin 2. helmikuuta, mutta ne käsittelivät Helsingin Sanomien uutisoimaa tapausta, jossa työpaikan epäsi Suomen ja Venäjän kansalaiselta Ulkoasiainministeriö.

Juttujen määrä ei sinä päivänä kuitenkaan ylittänyt kymmentä. Uutistoimisto Tassin uutisoimaan tapaukseen viittasi kahdeksan tiedotusvälinettä, joista toinen on Russkii Mir -säätiön sivusto, toinen Azerbaijanissa toimiva uutistoimisto Interfaxin osasto ja toinen Virossa toimiva uutistoimisto Sputnikin osasto.

Uutissisältö on kaikkialla lähes samaa Tassin uutisesta lainattua asiallista uutistekstiä. Yhteensä tästä kohuaiheesta julkaistiin Venäjällä ajalla 31.1.– 9.2.2017 alle 30 uutista pääasiassa paikallisissa tai Suomeen erikoistuvissa viestimissä. Tämä luku ei vertailussa yllä lähellekään sitä, miten vaikkapa huostaanottotapauksista uutisoitiin.

Esimerkiksi pelkästään yhtenä päivänä 21. syyskuuta vuonna 2016 Venäjällä uutisoitiin Medvedevin perheen lasten huostaanotosta 254 kertaa ja mukana olivat kaikki valtamediaan kuuluvat televisiokanavat sekä laajalevikkilehdet.

Tämän uutistulvan rinnalla Suomea tällä hetkellä ravisteleva kaksois­kansalaisuus­kohu jää Venäjän mediassa lähes huomiotta, joten puolustusministeri Jussi Niinistön huolelle siitä, että Yleisradion uutisointi tekisi hallaa Venäjän ja Suomen suhteille, ei ainakaan tähän mennessä löydy vahvistusta Venäjän mediasta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?