Asiantuntija IS:lle: Tämä on yksi oleellisista kysymyksistä Suomen ja Britannian mahdollisessa sotilasyhteistyössä

Julkaistu:

Suomi ja Ruotsi saattavat liittyä Britannian kutsumana JEF-sotilasyhteistyöhön. Ulkopoliittisen instituutin Teija Tiilikainen haluaisi tietää, kuinka pitkään sopimusta on valmisteltu.
Suomi saattaa olla liittymässä brittijohtoiseen sotilasyhteistyöhön JEF:ään (Joint Expeditionary Force), jossa ovat valmiiksi mukana useat Natoon kuuluvat Baltian maat ja Pohjoismaat.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) kertoi tänään sunnuntaina STT:lle, että Britannia on kutsunut yhteistyöhön niin Suomen kuin Ruotsin. Tällä hetkellä JEF-maita ovat Britannia, Tanska, Norja, Viro, Latvia, Liettua ja Hollanti.

Puolustusministeri sanoo STT:lle, että kysymys on nopean toimintakyvyn joukoista, kriisinhallinnasta sekä suorituskyvyn parantamisesta. Hän kertoo, että asiaa on harkittu sen perusteella, onko siitä hyötyä kansalliselle puolustukselle.

– Tämä ei liity Naton viidenteen artiklaan. Kyseessä on Britannian oma hanke. Jos yhteistyöhön lähdetään, osallistumisesta tehdään joka kerta erikseen kansallinen poliittinen päätös, Niinistö sanoo STT:lle.

Naton viides artikla velvoittaa jäsenvaltiot puolustamaan muita jäsenvaltioita, eli yhteen valtioon kohdistunutta hyökkäystä pidetään iskuna kaikkiin jäsenvaltioihin.

Britannia perusti JEF:n 2012. Ulkopoliittisen instituutin johtajalle Teija Tiilikaiselle JEF on tuttu, mutta Suomen mahdollinen liittyminen siihen tuli hänelle uutena tietona.

Tiilikainen ei lähde spekuloimaan, mitä sopimus tarkoittaa Suomen kannalta, koska tarkkaa tietoa sen sisällöstä ei ole annettu, kuten ei myöskään tietoa siitä, onko Suomi allekirjoittamassa jonkinlaisen standardisopimuksen vai yksilökohtaisesti räätälöidyn sopimuksen.

– Puhe nopean toimintakyvyn joukoista, kriisinhallinnasta ja suorituskyvyn parantamisesta ei kauheasti vielä kerro, että mitä se yhteistyö sitten on ja onko se Naton ja EU:n toimintoja tukevaa vai aivan irrallinen niistä, Tiilikainen pohtii.

”Samaa sarjaa kuin kahdenväliset yhteistyösopimukset”

Hän toteaa, että sotilaallisiin voimavaroihin ja niiden kehittämiseen liittyviä yhteistöitä on nyt vireillä paljon.

– Tarkka, konkreettinen ja käytännönläheinen sotilasyhteistyö on nyt vähän ajan henki. Tämä on samaa sarjaa kuin kahdenväliset yhteistyösopimukset, joita viime aikoina on tehty siinäkin hengessä, että EU-yhteistyö ei ole tuottanut toivottua tulosta ja Nato-kumppanuuteen tulee tiettyjä rajoitteita, koska Naton painotus on siirtynyt jo vahvasti viitosartiklaan.

Puolustusministeri Niinistön mukaan JEF-yhteistyö liittyy puolustusyhteistyötä koskevaan puiteasiakirjaan, jonka Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat Britannian kanssa viime vuonna.

– Vaikka Britannia poistuu EU:sta, se ei lähde Euroopasta, Niinistö sanoi STT:lle.

Tiilikaisen mielestä olennaista on, onko JEF-sopimusta valmisteltu pitkään vai tuliko Britannian yhteistyötarjous Suomelle yllätyksenä. Tieto voisi antaa osviittaa siitä, liittyykö Britannian intressi laajentaa yhteistyötä maan euroeroon eli Brexitiin.

– On kuitenkin iso juttu, että Britannia on kohta käynnistämässä eroneuvotteluja. Jos aikataulu pitää, maa ei enää parin vuoden päästä ole mukana unionin yhteisessä puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa. Vaikkei siellä ole ollut Natoon verrattavia toimintoja, niin yhteistyötä esimerkiksi kriisinhallintaoperaatioissa ja puolustushallinnossa on tehty paljon, ja käyty jatkuvaa keskustelua korkealla tasolla.

Tiilikainen kysyy, liittyykö JEF-yhteistyön laajentaminen siihen tarpeeseen, että Britannia pyrkii lujittamaan puolustusyhteistyötä myöskin Naton ulkopuolisten maiden kanssa muilla foorumeilla.

– En tässä välttämättä suurempaa poliittista suunnanmuutosta näe, hän korostaa.

STT:n mukaan Jussi Niinistö aikoo esitellä asian eduskunnan valiokunnille lähiaikoina ja päätös tehdään kevään aikana.