Mannerheim oli tarkka verkostoituja – Liikkui samoissa piireissä kuin Gallen-Kallela, Leino, Sibelius... - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Mannerheim oli tarkka verkostoituja – Liikkui samoissa piireissä kuin Gallen-Kallela, Leino, Sibelius...

Mannerheim-museon juhlanäyttely osoittaa, että seurapiireillä oli marsalkalle merkitystä.

Kristina Ranki esittelee Ilja Repinin maalausta, jossa Mannerheim on kuvattu itsenäisyyden alun kulttuurin suurten nimien joukossa.

5.2.2017 9:33

Carl Gustaf Emil Mannerheimin syntymästä tulee kuluvana vuonna 150 vuotta. Mannerheim-museo Helsingin Kaivopuistossa juhlistaa vuotta uudella näyttelyllä, joka kertoo Mannerheimin ihmisverkostoista.

– Perusajatus on, että hän ei toiminut koskaan yksin. Hänellä oli paljon ihmissuhteita ja verkostoja. Hänen vierellään oli saattueita, seurueita, sielun veljiä ja jopa solvaajia, sanoo museon kuraattori, filosofian tohtori Kristina Ranki.

Rankin mukaan väite, että Mannerheimilla ei ollut läheisiä ystäviä, ei pidä paikkaansa. Näyttely tuo heitä esiin.

– Ernst Linder, Akseli Gallen-Kallela, sisar Sophie Mannerheim, Marie Lubomirska, Ranki luettelee esimerkkejä Mannerheimin ystäväpiiristä.

– Tietysti olemme tehneet valintoja näyttelyä kootessamme, näin se toimii keskustelun herättäjänäkin.

Näyttelyssä on esillä kopio Ilja Repinin taulusta Suomen suurmiehiä. Alkuperäinen on Ateneumin kokoelmassa. Vallankumouksen jälkeen Suomessa elänyt, Venäjän maineikkaimpiin taiteilijoihin kuulunut Repin maalasi sen vuonna 1922. Mannerheim on vain yksi henkilö taulusta, jonka ryhmäkuvassa ovat mm. Gallen-Kallela, Jean Sibelius, Eino Leino, Robert Cajanus sekä Ville ja Viivi Vallgren.

Muiden muassa taiteilija Akseli Gallen-Kallela kuului Mannerheimin lähipiiriin.

Kuinka paljon Mannerheim ehti liikkua taiteilijapiireissä?

– Se on kiinnostava kysymys, johon on vaikea sanoa vastausta. Hänellä oli paljon erilaisia seurueita, mutta ehtiä hän siihenkin soppaan lusikkansa laittaa.

Näyttely on koottu lähes kokonaan museon omasta kokoelmasta.

– Meillähän on talo täynnä aarteita.

Mannerheim sai itseään ratsailla esittävän pikku tinasotilaan lahjaksi.

Seurueiden lisäksi esillä on myös Mannerheimin syntymäpäivien vietto.

– Oli odotettuja huomionosoituksia, mutta melkein kiinnostavampia ovat odottamattomat, esimerkiksi Suomen lapset lähettivät kirjeitä. Aikoinaan oli suuri saavutus, kun SAK tuli onnittelemaan, Ranki kertoo.

Juhlavuoden näyttely on auki vuoden loppuun asti Helsingissä Mannerheim-museossa, osoitteessa Kalliolinnantie 14. Museo on avoinna perjantaista sunnuntaihin kello 11–16.

Mannerheimin paraatiunivormun epoletit ajalta, jona hän toimi Keisarin Henkikaartin ulaanirykmentin komentajana. Ne ovat alkuperäisessä kotelossaan.

Antti Herlin: ”Mannerheim opettaa meille monikulttuurisuutta ja ahkeruutta”

Mannerheim-säätiön puheenjohtaja Antti Herlin arvioi, että Mannerheimin 150-juhlavuosi tuo huomiota myös museolle.

– Gustaf Mannerheim on tunnettu Suomessa, mutta Kaivopuiston helmi, Mannerheim-museo, ei niinkään. Kaikilla merkkivuosilla on jokin sanoma – juhlavuodet eivät merkitse vain juhlaa, vaan ennen kaikkea sen työn huomioimista, jota tehdään historiantutkimuksen ja muiston vaalimisen parissa. Tämän 150-vuotisjuhlavuoden avulla museo ja säätiö saa esiin tärkeää sanomaansa, joka on tuoda monipuolisesti esiin erilaisia Suomeen yleensä ja Mannerheimiin erityisesti liittyviä ulottuvuuksia – ei vain sotiemme muistelua, vaan myös Suomen rauhanaikaisten vaiheiden tutkimista ja keskeisten hahmojen merkitystä niissä.

Gustaf Mannerheimin syntymästä tulee 4. kesäkuuta 150 vuotta.

Myös nykypäivä voi oppia Mannerheimin tarinasta.

– Merkkihenkilö ei ole, kuten kukaan muukaan historiallinen henkilö, loppuun kaluttu, vaan hänen rikkaasta elämästään voi edelleen löytää uusia näkökulmia. Ensin Venäjän keisarin palveluksessa ollut ja sitten Valkoisena kenraalina tunnettu Mannerheim teki määrätietoista työtä kansakunnan puolustamisessa sekä sotilaallisin keinoin että muilla aloilla kuten esimerkiksi kansainvälisen diplomatian ja lastensuojelun kehittämisessä. Näillä aktiviteeteilla on Suomelle kauaskantoiset vaikutukset edelleen. Lisäksi voi Mannerheim opettaa meille tänään monikulttuurisuutta ja ahkeruutta.

Videolla Mannerheim ratsastaa valkoisten kanssa Helsinkiin vuonna 1918.

Kristina Ranki esittelee Ilja Repinin maalausta, jossa Mannerheim on kuvattu itsenäisyyden alun kulttuurin suurten nimien joukossa.

Mannerheimin juhlavuoden tapahtumia

Vuoden loppuun Entourages – Gustaf Mannerheimin elämä ja verkostot 1867–1951 näyttely Mannerheim-museossa. Myös uudistettu kunniamerkkinäyttely. Huhtikuussa teatteriopastuksia museossa.

15. helmikuuta Mannerheim-konsertti Finlandia-talolla ja digitoidun vuoden 1919 suuren kansalaisadressin julkaisu.

Maaliskuussa Fazerilan vierailukeskuksessa Vantaalla avautuu Karl Fazer ja Gustaf Mannerheim – historiallinen ystävyys -näyttely.

Toukokuussa Mannerheimin venäläisten kirjojen näyttely Suomen Instituutissa Pietarissa.

17.–18. elokuuta historiallis-diplomaattinen Seminaari Helsingissä.

Lokakuu Mannerheim, musiikkia ja politiikkaa -luentokonsertti Mannerheim-museolla.

26.–29. marraskuuta Mannerheimin kirjastoaiheinen näyttely Helsingin kirjamessuilla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?