Poliisiylijohtaja kommentoi seksuaali­rikosilmoitusten kasvua: ”Se on ihan realiteetti”

Julkaistu:

Poliisiylijohtajan mukaan rikosilmoitusten kasvuun voi vaikuttaa useampi tekijä.
Poliisi julkaisi perjantaina tilastot koko maan rikostilastoista viime vuodelta. Tilastojen valossa ilmoitusten määrä kokonaisuudessaan oli kasvanut lievästi. Eniten kasvua oli seksuaalirikosilmoituksissa. Raiskausrikoksia tuli poliisin tietoon koko maassa viime vuonna 11 prosenttia, eli 117 rikosta enemmän kuin aiempana vuonna.

Helsingissä raiskausrikosilmoituksia tehtiin 61, mikä on 21 ilmoitusta, eli 52 prosenttia aiempaa enemmän.

Varsinkin ulkomaan kansalaisten osuus seksuaalisissa ahdisteluissa kasvoi tilastoissa roimasti. Viime vuonna ilmoituksia tehtiin 87 prosenttia enemmän, eli rikosilmoituksia tuli lähes tuplaten aiempaa enemmän. Pelkästään Helsingin tilastoissa kasvu oli vielä huimempaa.

Vuonna 2016 ulkomaalaisten tekemiä seksuaalisia ahdistelutapauksia ilmoitettiin 46 kappaletta, kun aiempana vuonna luku oli 5. Kasvua oli 820 prosenttia. Koko maan raiskausrikoksissa ulkomaan kansalaisten osuus kasvoi yli 40 prosentilla.


Ilmoitusaktiivisuus on kasvanut

– Arvioni mukaan kasvaneiden ilmoitusten taustalla on osittain se, että seksuaalinen ahdistelu kriminalisoitiin vasta syksyllä 2014. Nyt se on vakiintunut ja ilmoitusaktiivisuus on selvästi kasvanut, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo.

Kolehmainen uskoo, että seksuaalirikoksista yleisesti puhutaan nykypäivän enemmän ja keskustelu on tullut avoimemmaksi. Tällöin tapauksista on helpompi ilmoittaa myös poliisille.

– Poliisi on aktiivisesti yrittänyt tuoda sitä julki, että kenenkään ei tarvitse tällaisia rikoksia sietää. Uskon, että se on yksi seikka, joka tässä on takana. Aiemmin uhrit saattoivat olla poissa tolaltaan ja häpeissään, jolloin he jäivät helposti yksin kärsimään asian kanssa.

Ulkomaan kansalaisten osuuden kasvua rikoksissa selittää Kolehmaisen mukaan turvapaikanhakijoiden suuri määrä, joka on kasvanut viime vuosina.

– Se on ihan realiteetti, että kun vuonna 2015 tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa, niin ilmoitusten määrät nousevat väen määrän myötä, hän toteaa.

Hän uskoo, että myös Kölnin joukkoahdistelun kaltaisten tapausten myötä ihmiset ovat aiempaa nopeammin reagoimassa vastaaviin ahdisteluihin ja tekevät niistä herkemmin ilmoituksia. Suomessa seurattiin joukkoahdistelun tilannetta ja järjestettiin näkyvämpää partiointia, jotta vastaavaa ei täällä pääsisi tapahtumaan.


Verkkopetokset kovassa kasvussa

Yleisesti rikostilastojen valossa Kolehmaisen mukaan poliisi selvisi vuodesta hyvin. Varsinkin toimintavalmiusajat hälytystehtävissä ovat pysyneet hyvinä, vaikka tehtäviä on ollut aiempaa enemmän. Muutamia piikkejä lukuun ottamatta rikokset olivat yleisesti lievässä laskussa.

– Nettipetosten määrän kasvu on ollut aivan käsittämätöntä. Tässä on taustalla varmasti se, että niitä on helppo tehdä. Sellaisen voi tehdä vaikka omalla sohvallaan maaten, Kolehmainen pohtii.

Tulevaisuudessa poliisi pyrkii tarttumaan verkkopetoksiin aiempaa tarkemmin, mutta apua toivotaan myös luottokorttiyhtiöiden puolelta. Kolehmaisen mukaan teknisillä parannuksilla on saatu hyviä tuloksia rikosten torjunnassa.

– Esimerkiksi ajoneuvojen käyttöönottorikokset ovat laskeneet huomattavasti nyt ajonestolaitteiden ansiosta. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten tekniikalla pystytään ennalta torjumaan rikoksia.

Loppuvuotta 2016 väritti kielteisten turvapaikkapäätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palautuksiin liittyvät tehtävät. Kolehmainen uskoo, että näitä tehtäviä poliisille tulee jatkossa vielä enemmän.

– Maastapoistamistehtävät tulevat työllistämään myös jatkossa. Siitä tulee iso urakka.