Nettipetokset lisääntyneet entisestään – 9 vinkkiä poliisilta: näistä merkeistä tunnistat huijauksen

Poliisin julkaiseman rikostilaston mukaan omaisuusrikokset ovat vähentyneet, mutta nettipetokset lisääntyneet.

Nettipetokset ovat lisääntyneet.

27.1.2017 13:23

Internetissä tapahtuneet maksuvälinepetokset ovat lisääntyneet voimakkaasti. Kun vuonna 2015 niitä oli 5 574, viime vuonna nettipetoksia kirjattiin 8 782 kappaletta, kertoo Poliisihallitus tuoreessa vuoden 2016 tilastojulkistuksessaan.

Kasvu liittyy esimerkiksi siihen, että omistajat ovat ilmoittaneet korttitietojaan internetin huijaussivustoille, joissa on mainostettu vaikkapa euron matkapuhelimia.

– Tyypillistä verkossa tapahtuvaa petosrikollisuutta on se, että tarjotaan myytäväksi omaisuutta, jota myyjällä ei ole. Myyjällä on yleensä kiire saada rahat tuotteesta tililleen ja hän väittää, että tuotteelle on jonossa muitakin ostajia tai pyytää maksamaan rahat jonkun kolmannen henkilön tilille tai ulkomaiselle tilille rahasiirrolla, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo tiedotteessa.

Facebookissa Suomen poliisi julkaisi nettipetoksista humoristisen meemin, jossa ruttukuonoinen koira näyttää hampaitaan.

Poliisin mukaan Suomessa tehdyt nettipetokset saadaan yleensä selvitettyä. Rikoksissa, joissa rikos tapahtuu ulkomailla, mutta seuraukset kannetaan Suomessa, rikosten selvittäminen on vaikeampaa.

Kiinnitä huomiota seuraaviin vaaran merkkeihin

Helsingin poliisi julkaisi tänään kootut vaaran merkit, mistä netissä ostoksia tekevä tunnistaa myyntipetoksen.

1. Myytävän tuotteen postilähetys ja rahan maksaminen tuotetta näkemättä myyjän pankkitilille yksityishenkilöiden välisissä kaupoissa on aina riski. Kuluttajansuoja ei turvaa ja kun rahat on kerran maksettu, niitä ei saa enää takaisin.

2. Prepaid-liittymä, myyjän käyttämä puhelinliittymä kannattaa tarkistaa numerotiedustelusta. Prepaid on aina varoitusmerkki.

3. Tarkista Facebook ja Google, löytyykö henkilön nimi ja puhelinnumero, täsmäävätkö ne annettuihin.

4. Myyjällä on kiire myydä ja tehdä kaupat.

5. Myyjä antaa muun kuin oman pankkitilinsä tiedot, esimerkiksi pikasiirtopalvelu tai muu vastaava.

6. Myyjä väistelee kohtaamista: paikkakunta väitetään muuksi kuin ostajalla tai muusta syystä ei voida kohdata kasvotusten: usein myyjä kysyy, missä ostaja asuu ja kertoo sitten itse olevansa ihan toisella suunnalla.

7. Postiennakko on aina varmempi vaihtoehto, jos kauppaa ei ole mahdollista tehdä kasvotusten.

8. Jos kauppa kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin yleensä se on huijaus.

9. Arkijärjen käyttö on sallittua, jopa suotavaa: Mieti ensin, miksi tavallinen ihminen myy uutta kallista puhelinta tai useita uusia merkkitalvikenkiä?

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?