"Klip-klop, klip-klop, hevonen on pop", lauleli lastenkirjailija Raili Mikkasen luoma Histamiini-hevonen 80-luvun alussa.
Samanlainen kopina kaikui lauantaina Oulussa, jossa kilpailtiin keppihevosten esteratsastuksen suomenmestaruudesta.
Siis mistä?
– Kilpailijat suorittavat esteradan keppihevosensa kanssa jokainen omalla vuorollaan. Liikkeelle lähdetään lähettäjän merkistä, ja suoritus päättyy siihen, kun on hyväksytysti juossut radan läpi, selittää tapahtumasta vastannut opettaja Maria Juntunen.
Kuten oikeassa esteratsastuksessa keppihevosten, eli keppareiden, SM-kisoissa esteistä on selviydyttävä mallikkaasti.
– Esteet pitää suorittaa numerojärjestyksessä. Jos siitä poikkeaa, on palattava takaisin. Puominpudotuksesta tulee kaksi sekuntia lisäaikaa, mutta vain yli seitsemänvuotiaiden sarjoissa, Juntunen kertoo.
Voittaja on tietysti se, jolla on paras aika.
– Parhaat palkittiin pokaalein ja ruusukkein, kaikki saivat kunniakirjat ja raikuvat aplodit.
Merkonomiopiskelijat asialla
Tapahtuman vetovastuussa oli joukko Oulun seudun ammattiopiston merkonomiopiskelijoita opettajineen. Iloinen tapahtuma järjestettiin ammattiopiston tiloissa nyt kuudetta vuotta peräkkäin.
Kilpailun järjestäminen on osa oppilaitoksen markkinointiviestinnän kurssia ja se toteutettiin yhteistyönä Oulun Limingantullin Lions Clubin kanssa.
Kilpailemisen lisäksi tapahtumassa saattoi ottaa keppari-selfien tai ostaa käsintehtyjä asusteita omalle hevoselleen.
Lions Club pyöritti kahvilaa ja myi kauralyhteitä; keppareille pääntäytteeksi tai oikeille polleille purtavaksi.
Satapäinen lapsilauma
Paikalla oli satapäinen joukko erikokoisia heppahulluja kannustusjoukkoineen.
Lapset kilpailivat mestaruudesta kuudessa eri sarjassa. Nuorimpien sarja oli alle viisivuotiaille ja vanhimpien sarjaan kuuluivat kaikki 12 vuotta täyttäneet.
Eniten kepparit innoittivat kisaamaan 9–12-vuotiaita tyttöjä. Pienimpien sarjassa näkyi myös nuoria hevosmiehiä.
Osallistujat saivat muistoksi kunniakirjan.
– Kilpailuun osallistuminen ei vaadi muuta, kuin oman keppihevosen, innokkuutta ja hyvää mieltä, Juntunen kertoo.
Tapahtumassa nähtiin toinen toistaan upeampia käsityön taidonnäytteitä keppihevosen muodossa.
Pyllerö, Vilikku, Pulla.
Uljailta ratsuilta löytyi myös mitä mieleenpainuvimpia nimiä.
Kasvava ilmiö
Vaikka Oulun kilpailuissa nähtiin vain lapsia, keppihevoset on suosiotaan kasvattava harrastus myös aikuisten keskuudessa.
Ilta-Sanomat kertoi viime keväänä 15-vuotiaasta Lotta Kemppaisesta, joka valmistaa keppihevosia yritysmielessä.
Kilpailijat odottavat palkintojenjakoa jännittyneenä.
Keppihevosilla kilpaillaan Oulun tapahtuman lisäksi kymmenissä eri lajeissa ympäri Suomea.
Kilpailuiden lisäksi harrastukseen voi kuulua muun muassa keppihevosilla ratsastamista, näyttelyitä, oman keppihevostallin pitämistä, valokuvaamista ja käsitöitä.
Kepparin kanssa voi siis tehdä kaikkea, mitä oikeankin hevosen kanssa.
Suomen keppihevosharrastajat ry:n mukaan Suomessa on todennäköisesti enemmän keppari-harrastajia kuin missään muualla maailmassa.
Lotta Kemppaisen valmistama keppihevonen on nimeltään Sentti.
