Kotimaa

Ahti, 70, sanoo susilauman kasvaneen Kärsämäellä – kertoo hirvien käytöksen muuttuneen

Julkaistu: , Päivitetty:

Luonto
Riistapäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta arvioi, että Suomessa on noin 230–270 sutta. Kärsämäkeläinen Ahti Hyvölä uskoo, hirvien varuillaan oleminen ja jopa aggressiivisuus on lisääntynyt susien vuoksi.
Kärsämäkeläinen Ahti Hyvölä on seurannut susien ja hirvien elämää tarkasti 1980-luvulta lähtien. Hänen arvionsa on se, että susien määrä on kasvanut Kärsämäelle vähitellen.

70-vuotias Hyvölä on eläkkeellä ja hänellä on kokemusta koirien kasvattamisesta. Harmaanorjanhirvikoira on rotu, jonka hän tuntee parhaiten.

– Olen asunut Kärsämäellä, Pohjois-Pohjanmaalla, vuodesta 1983 lähtien ja vuodesta 1984 saakka olen kuulunut metsästysporukoihin. Alkuaikoina sudet eivät ahdistelleet koiria. Muutos alkoi 1990-luvulla. Susi tappoi minulta kymmenisen vuotta sitten yhden uroskoiran.

Hyvölän mukaan tilanne on kovasti heikentynyt. Koirien käyttökokeeseen valmistautuminen vaikeutuu koria ahdistelevien susien vuoksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Susia liikkuu jopa lähellä kylää. Tästä on näköhavaintoja, hän kertoo.

Hänen perustelunsa susikantojen kasvusta perustuu lisäksi kokemuksiin koirista ja hirvistä.

– Olen hieman huolissani pian kaksivuotiaan narttukoirani, Koivikkomäen Iinan, puolesta. Hirven metsästyksestä on mennyt tavallaan mielenkiinto, sillä hirvien varuillaan oleminen ja jopa aggressiivisuus on lisääntynyt. Siihen voi olla syynä juuri tämä susikannan kasvu. Hirvi jopa potkaisi tämän nykyisen koirani emon kuoliaaksi. Vastaavia tapauksia on tiedossani Kärsämäeltä viime vuosilta kaksi muutakin, Hyvölä painottaa.

Riistapäällikkö Mikael Luoma: Suomessa noin 230–270 sutta

Susien määrää seurataan tarkasti Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti tammikuussa 2015 Suomen susikannan hoitosuunnitelman, jossa ehdotettiin kahden vuoden kokeilua suden metsästämiseksi aiempaa joustavammin.

Metsästys sallittiin talvella 2015 sekä talvella 2016. Metsästys oli tarkoitus kohdentaa nuoriin susiin ja välttää lauman alfayksilöiden tappamista, jotta lauman elinvoimaisuus ei vaarantuisi.

– Suomen susikannan hoitosuunnitelmalla pyritään sovittamaan yhteen suden ja sudensuojelun tarpeet sekä susireviireillä asuvien ja toimivien kansalaisten tarpeet. Niin suden kannanhoidon tavoitteet kuin paikallisten huoli otetaan siis molemmat huomioon, riistapäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta Pohjanmaalta kertoo.

Luoman mukaan susien metsästykseen voidaan myöntää poikkeuslupia muun muassa sosiaalisin perustein.

– Suomen Luonnonvarakeskus tuottaa susien kanta-arvion aina helmi-maaliskuussa. Susien kannan arvion aineiston perustana on suurpetoyhdistysten verkosto, joissa koulutetut arvioijat kirjaavat susihavaintoja, hän korostaa. Tuorein väliarvio on tehty 8.12.2016. Sen mukaan Suomessa on yhteensä 32–38 susilaumaa, hän kertoo.

Luoma muistuttaa, että Luonnonvarakeskuksen mukaan susikannan koko helmikuussa 2016 oli 200-235 laumoissa, pareina tai yksin liikkuvaa sutta. Kun siihen otetaan mukaan kaikki Suomen ja Venäjän välisen rajan molemmin puolin liikkuvien laumojen sudet, saadaan kokonaisyksilöiden määräksi 230–270 sutta.

– Kyseessä on siis jo vanha arvio, koska sudet ovat tuon arvion jälkeen lisääntyneet ja toisaalta kantaan on kohdistunut myös kuolleisuutta, Luoma painottaa.

Hän painottaa, että helmi-maaliskuun kanta-arviossa on aina tarkin tieto, kun taas väliarvioiden aineisto koostuu lumettomalta ajalta.

Voivatko hirvet olla aggressiivisia susien vuoksi?

– Laajasti tarkasteltuna susilla ei todennäköisesti ole vaikutusta hirvien käyttäytymiseen, susi on niin harvalukuinen. Paikallisesti, susireviirillä, akuutissa saalistustilanteessa hirvet pakenevat sutta. Samaan tapaan kuin yksittäisissä tapauksissa hirvikoiralla hirveä metsästettäessä. En pidä todennäköisenä, että hirvien aggressiivisuus – ainakaan ihmistä kohtaan – mitenkään lisääntyisi. Sen sijaan tiedetään, että arkuus ja ns. varuillaan olo voi hirvillä lisääntyä, kun lähialueella aistitaan susien läsnäoloa.

Onko Kärsämäen lauma kasvussa?

– Susilauma on ollut Kärsämäellä pitkään ja on siellä edelleen. Lauman koko tarkentuu, kun lumijälkiä kertyy. Lopputalvesta osataan arvioida lauman koko, hän sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt