Kotimaa

Virolaistutkija Uudenmaan susikohusta: Se voisi olla myös sakaali

Julkaistu:

”Virossa niitä jo on. Se ei suinkaan ole pelkkä aavikkoeläin.”
Virolainen tutkija Teet Otstavel on seurannut kiinnostuneena uutisia Suomen pääkaupunkiseudun pohjoisreunoilla kiertelevistä isoissa koiraeläimistä.

Osan havainnoista asiantuntijat uskovat koskevan sutta, osassa on ehkä ollut liikkeellä sudenkaltainen irtokoira.

Paljon on ollut ymmällään oloa, sillä hämärässä otettujen kuvien laatu on jättänyt paljon arvailun varaa.

Otstavel muistuttaa, että on kolmaskin vaihtoehto kuin susi tai koira. Nimittäin sakaali.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Virossa niitä jo on. Se ei suinkaan ole pelkkä aavikkoeläin, kuten kuvitellaan.

Suomessa asuva Otstavel tuntee henkilökohtaisesti virolaisia sakaalitutkijoita.

– He aina kysyvät, milloin se saapuu Suomeen.

Otstavel kehottaa suomalaisia ottamaan sakaalin huomioon realistisena vaihtoehtona aina, kun pohditaan outojen koiraeläinten identiteettiä.

– Kannattaa etsiä uusia näkökulmia.

Hän on näkevinään viime päivinä mediassa julkaistuissa kuvissa tiettyä vinhaa sakaalimaisuutta, erityisesti raajojen ja vartalon suhteissa ja liikkumisen keveydessä.

– Kevyt rakenne ja jalkojen lyhyys suhteessa kroppaan tuo vähän mieleen ketun, ja kun kettu se ei missään tapauksessa ole, kannattaa miettiä sakaalia.

Varmana sakaalimerkkinä Otstavel pitää jälkeä, jossa etutassujen keskimmäiset varpaat ovat kuin yhteen kasvaneet synnyttäen hevosenkenkämäisen kaaren.

– Eräässä videolla näkemässäni jäljessä on ihan kuin melkein näkyisi tämä kuvio, Otstavel pohtii.

Otstavel tarkoittaa Ilta-Sanomien videota ja sen kohtaa 1 minuutti 22 sekuntia - 1,23.


Otstavel on kotieläintalouden tutkija. Yhdessä kolmen muun Helsingin yliopiston tutkijan kanssa hän julkaisi vuonna 2008 tutkimuksen Laumanvartijakoirien käytön monivaikutteisuus suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä Suomen kotieläintiloilla.

Alunperin pohjoisafrikkalainen ja länsiaasialainen kultasakaali, Canis aureus, levisi 1800-luvun lopulla Balkanin kautta Eurooppaan.

1950-80 -luvuilla se yleistyi itäisessä Keski-Euroopassa ja saavutti Viron 2010-luvun alussa. Nykyisin se luokitellaan kultasakaalin alalajiksi nimeltä euroopansakaali.

Vantaan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Martti Palokas on tutustunut paikan päällä osaan jäljistä sekä katsonut kuvia ja videoita.

Hän pitää sakaalihypoteesia ”hiukan kaukaa haettuna”.

– Minun näkemäni jäljet olivat erittäin isoja, mikään ei viitannut sakaaliin.

– Sakaali on kuitenkin paljon pienempi kuin susi.

Myös Otstavel myöntää, että jäljet ovat ”aika isoja”.

– Voisiko ehkä olla pieni naarassusi tai iso urossakaali, hän pyörittelee mielessään.

– Vannomaan en mene, mutta kannattaa jatkossa muistaa aina myös tämä vaihtoehto.

– Ei pidä jumittua, Otstavel evästää.

Ilta-Sanomat ennakoi sakaalien tuloa Suomeen vuosi sitten. Suomen ympäristökeskuksen viestintäasiantuntija Riku Lumiaro piti tuolloin sakaalin saapumista ”enää ajan kysymyksenä”.

Alla olevalla videolla Itä-Uudellamaalla tehty mahdollinen susihavainto maanantaiaamuna.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt