Kotimaa

IS vieraili epäiltyjen susihavaintojen polttopisteessä: ”Se oli takkuinen ja rähjäinen, luonnossa elävän näköinen...”

Julkaistu:

Uudellamaalla on tehty useita susihavaintoja viime päivinä. Asiantuntijan mukaan kyseessä ei voi olla yksi ja sama susi.
Viirupöllöntie on keskiviikkoaamuna hiljainen. Kotiäidit lapsineen ovat piiloutuneet sisätiloihin pakoon hyytävää tuulta.

Tai susihukkaa.

Uudenmaan susikauhu lähti liikkeelle juuri täältä, Klaukkalan Pikimetsästä. Useampi uutuuttaan loistavan asuinalueen asukeista todisti petoeläimen kylmän viileää jolkottamista pitkin Viirupöllötietä viime sunnuntaina.

Osa räpsi kuvia, toiset ehtivät ottaa videota.


– Se oli epäuskoinen ja ällistynyt fiilis. Juoksimme ovelle ja katsoimme sitä ja se jatkoi matkaansa, Pikimetsän asukas Jori Pitkälä kertoo.


Tien päätyyn päästyään, eläin kurvasi talon pihan poikki viereiseen metsään.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sudesta on jäljellä vain plussakelien sohjoonnuttama tassuvana terassin reunalla.
  • Salla Kimpimäki sai kuvattua eläimen videolle Klaukkalassa. Voit katsoa videon alta.

Vantaan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Martti Palokkaan mukaan jäljistä on enää mahdoton sanoa mitään varmaa, mutta kuvissa ja videolla näkyvä olento muistuttaa hyvin suuresti sutta.
  • Palokkaan haastattelu jäljistä on katsottavissa artikkelin pääkuvana olevalla videolla.
– Sitä, mistä tämä eläin on tulossa, tai mihin se on matkalla, on mahdoton arvata, Palokas sanoo.

Meillä saattaa olla aavistus.

Itä-Uudenmaan seuraava susihavainto tehtiin heti seuraavana päivänä alle kymmenen kilometrin päässä Viirupöllöntiestä Vantaan Syväojalla.

Tälläkin kertaa silminnäkijöitä oli monta, ja susi nähtiin saman päivän aikana useampaan otteeseen.

Yksi heistä on lähipiirin asukas Niko Sundberg, joka kohtasi suden vain muutaman kymmenen metrin päästä.

– Kun näin sen, jähmetyin ihan paikoilleni. Vihelsin lyhyesti, jolloin se pötki pakoon. Olen 95 prosenttisen varma, että se oli susi, Sundberg kertoo.


Syväojan suden jäljet eivät olleet ehtineet sulamaan, kuten Pikimetsässä. Sundbergin kertomusta vahvistaa tontin viertä reunustavat jättimäiset jäljet.

Myös samalla suunnalla asuva Sanna Samuelsson kohtasi Syväojan pedon. Naisen mukaan susi kävi lähimetsässä hänen koiransa kimppuun.

Susi säikähti koiranomistajan huutoa, mutta palasi pian peesaamaan ulkoilijoita.

– Se oli kuin keskellä kauhuleffaa, kun alkaa iltapäivällä metsässä hämärtyä ja susi seuraa perässä, Samuelsson kuvailee tunteitaan.

Martti Palokas haluaa muistuttaa, että metsässä irti pidetty koira on helppo saalis sudelle.

– Pieni koira houkuttaa suden lähelle, hän kertoo.

Havainnoista tuorein tehtiin Vantaan Vallinojassa, jossa perheenisä näki susihukkasen vain muutaman metrin päässä kotioveltaan. Tai ainakin luuli nähneensä.

– En ole ennen nähnyt sutta, mutta siltä se näytti. Se oli takkuinen ja rähjäinen, luonnossa elävän näköinen suuri koiraeläin, kuvailee talon isäntä Milko Santandreu.

Susi voisi helposti liikkua yhden yön aikana Nurmijärven rajalta Korsoon, mutta Palokas ei usko niin käyneen.

– On täysin mahdollista, että nämä ovat suden jälkiä, mutta sama eläin se ei ole, kuin Syväojalla, Palokas toteaa varman oloisena.

Sen näkee maallikkokin. Jäljet ovat huomattavasti edellisiä pienempiä ja niitä on tiheämpään.

Liikkuuko Vantaalla siis useampi susi?

– Sitä ei voi millään tietää varmaksi.


Suomen riistakeskuksen suurpetohavaintojärjestelmän mukaan Vantaalla on tehty viimeisen kolmen vuoden aikaan neljä susihavaintoa.

Se oli ennen tätä viikkoa, jonka aikana järjestelmään on kirjattu kaksi uutta havaintoa.

Oli liikkeellä yksi susi tai useampia, Palokas ei usko niille olevan sijaa Vantaalla.

– Nuori uros voi lähteä laumasta etsimään omaa reviiriään. Jos nämä havainnot ovat susia, ne olivat todennäköisesti vain läpikulkumatkalla. Vantaalla tai Sipoossa ei ole niille riittävän suurta aluetta, joten uskon niiden jatkavan kauemmas Itä-Suomeen.

Reviirinmuodostus vaatii myös sen, että suden on löydettävä itselleen kumppani ja löydettävä ravintoa.

Vantaan susi popsii suuhunsa luultavammin kaikkia saalistettavia eläimiä hiiristä kauriisiin.

– Sanotaan että se ei ole vegaani, Palokas lohkaisee.

Suden liikkuminen näin lähellä asutusta on Palokkaan mukaan poikkeuksellista.

– Se on aina huono merkki, jos susi lakkaa pelkäämästä ihmistä.

Juttua korjattu kello 10.10. Haastateltu on Jori Pitkälä, ei Pitkänen.