Jatkosodan kuuluisin vakooja romahti lopulta ja joutui mielisairaalaan – neuvostoisänmaan kiitos oli karu

Julkaistu:

Kerttu Nuortevasta tuli jatkosodan kuuluisin vakooja.
Maaliskuun 1. päivänä 1943 ilmoitti Kerttu Nuorteva muuttaneensa mielensä ja haluavansa antaa täydellisen tunnustuksen... osaston päällikön sijainen kysyi suostuisiko kertoja lähtemään pitempiaikaiselle vakoilumatkalle Suomeen tehtävänään vakoiluverkoston johtaminen. (Kerttu Nuortevan kuulustelupöytäkirja.)

Syyskuussa 1942 Helsingin Kasarmikadulla otettiin kiinni kaunis nuori nainen. Hän ei ollut Suomessa tuntematon. Ensimmäinen maininta Kerttu Nuortevasta löytyy suomalaisesta poliisiarkistosta jo vuodelta 1932. Silloin kuulusteltu mies kertoi vierailleensa Petroskoissa Kipinä-lehden toimittajan Nuortevan kotona. Hän oli kiinnittänyt huomiota siihen, että tämän mies käytti punaupseerin univormua.

Nuortevan ensimmäinen mies Jalmari Aho oli neuvostoupseeri ja isä Santeri Nuorteva Neuvosto-Karjalan johtajia. Kerttu ja Jalmari saivat Reima-pojan, mutta liitto päättyi eroon ja Kerttu nai venäläisen toimittajan.

 

En ollut koskaan nähnyt ihmistä, vieläpä naista, joka niin ylpeästi oli ollut valmis kuolemaan maansa puolesta.

1930-luvulla Kerttu Nuorteva alkoi työskennellä neuvostotiedustelulle. Siitä alkoi hänen epäonnensa.

Suuren terrorin vuonna 1937 Nuortevan esimies ammuttiin ”vakoojana”. Koska Nuorteva ei ollut huomannut ”petosta”, hänet lähetettiin leirille Kazakstaniin. Hän vapautui vuonna 1940, mutta jäi Alma-Ataan, jonne myös hänen perheensä asettui. Suuren isänmaallisen sodan, suomalaisille jatkosodan, alettua hänet värvättiin vakoiluretkelle Suomeen.


Kuulusteluissa Nuorteva mainitsi useaan otteeseen ryhtyneensä tehtävään vapaaehtoisesti. Hänen olisi tietysti kannattanut väittää suomalaisille toista, joten siinä voi olla perää.

Toisaalta pojan ja tätä huoltaneen Kertun äidin asema varmasti parani. Nuortevalle sanottiin, että tehtävä Suomessa kestäisi kolme vuotta. Rauhan uskottiin tulevan sinä aikana, mutta vakoilu jatkuisi.

Tärkein teidän asiamiehenne tulee olemaan rouva Wuolijoki, joka on Suomessa hyvin huomattava kirjailija. Hän on iäkäs nainen, mutta tarmokas ja älykäs. Hän asuu kartanossaan Jokelassa. (Kuulustelupöytäkirja, neuvostoesimiehen ohje Nuortevalle.)

Hella Wuolijoki: kirjailija, liikenainen, seurapiirikasvo. Hella Wuolijoki: talvisodan rauhantekijä ja neuvostovakooja. Tämän hämmentävän naisen oveen Nuorteva koputti maaliskuussa 1942, hypättyään laskuvarjolla Suomeen.

Asiat eivät kuitenkaan menneet suunnitellusti. Wuolijoki ei suostunut antamaan Nuortevalle peitetehtävää sihteerinään.

 

Hän oli kaunis kuin kuva, silmänsä leimusivat ja hänen rohkeutensa muistutti nuoruuteni ihannetta vanhoilta vallankumousvuosilta.

Nuorteva joutui matkustamaan Helsinkiin ja alkoi hämäyksen vuoksi opiskella kosmetologiksi. Sielläkin useimmat neuvostovakoilun antamat nimet osoittautuivat pettymyksiksi. Nuorteva alkoi vastoin saamiaan ohjeita ottaa yhteyttä maan alla toimiviin kommunisteihin tietoja saadakseen.


Neuvostotiedustelu oli värvännyt myös Kertun veljet Matin ja Pentin tehtäviinsä. Suomalaiset teloittivat heidät Petroskoissa huhtikuussa 1942. Kerttu sai tietää asiasta ilmeisesti vasta kiinni jäätyään.

Hän oli jättänyt pesulaan säilytykseen laukun, jossa oli hänen radiolähettimensä. Utelias silittäjä avasi laukun ja hälytti virkavallan, joka vangitsi Nuortevan, kun tämä haki laukkua.

En ollut koskaan nähnyt ihmistä, vieläpä naista, joka niin ylpeästi oli ollut valmis kuolemaan maansa puolesta. Hän oli kaunis kuin kuva, silmänsä leimusivat ja hänen rohkeutensa muistutti nuoruuteni ihannetta vanhoilta vallankumousvuosilta. (Hella Wuolijoki Kerttu Nuortevasta kuulustelupöytäkirjassa.)

Nuorteva oli aluksi kuulusteluissa luja. Kuukausien kuulustelujen jälkeen läpimurto tuli, kun Nuortevaa tapaamaan tuotiin kommunistiloikkari Arvo ”Poika” Tuominen, hänen edesmenneen isänsä ystävä.

Nuortevan tunnustus oli hengenvaarallinen Wuolijoelle. Tämä antoi ymmärtää, että nuoren idealistin tapaaminen sytytti vuoden 1905 vallankumousmuistot. Tuolloin itsenäisyyshaluiset suomalaiset ja venäläiset vasemmistolaiset olivat samassa rintamassa.

Wuolijoki selitti ”naiivuutensa olleen tavaton”. Wuolijoki tosin oli välittänyt jo ennen Nuortevan tuloa Moskovaan tärkeämpiä tietoja kuin mitä nuori agentti koskaan sai selville. Mutta sitä ei tiedetty.

Wuolijoen tylyys apua hakenutta Nuortevaa kohtaan saattoi johtua siitä, että hän loukkaantui joutuessaan tavallisen agentin avustajaksi. Wuolijoki odotti Neuvostoliitolta jälleen talvisodan rauhanvälityksen kaltaista huipputehtävää.

Wuolijoki tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Nuorteva tuomittiin kuolemaan. Henkisesti romahtanutta naista hoidettiin välillä mielisairaalassa. Yksi vakoojaringin miehistä ehdittiin teloittaa, mutta rauhan tulo pelasti Nuortevan.

Hän palasi Neuvostoliittoon, joka kiitti paljastunutta agenttiaan kymmenen vuoden tuomiolla, jälleen Kazakstanissa. Kun Reima-poikakin eli yhä siellä, Kerttu jäi vapauduttuaan Keski-Aasiaan. Hän opiskeli rakennusinsinööriksi.

Nuortevan perhe oli antanut kaikkensa kovin kiittämättömälle neuvostoisänmaalle.

Lähteet: Manninen: Kerttu Nuorteva - neuvostokaunotar vakoilujohtajana; Tuomioja: Häivähdys punaista; Kansallisarkisto: Valtiollisen poliisin arkisto

Juttu on julkaistu keväällä 2016 Ilta-Sanomien erikoislehdessä Simo Häyhä ja 12 muuta sotien legendaa.