Kotimaa

Päihdeasiantuntija varoittaa uuden alkoholilain kylmäävistä seurauksista – vertaa suomalaista viinapäätä Amerikan intiaaneihin

Julkaistu:

Alkoholipolitiikka
Mikäli Juha Sipilän hallituksen uusi alkoholilaki menee läpi, alkoholistien määrä kasvaa Suomessa, varoittavat professori Pekka Puska ja päihderiippuvaisia hoitava Mika Arramies.
Alkoholilain uudistusesitys puhuttaa viikosta toiseen. Niin myös jouluna, jolloin suomalaisten alkoholinkulutus nousee monin paikoin huippuunsa.

Monet suomalaiset iloitsevat, mikäli väkevät oluet ja vahvat lonkerot ilmestyvät tulevaisuudessa uuden esityksen mukaisesti kauppojen hyllyille. Toiset taas pitävät esitystä kokonaisuudessaan järjen köyhyytenä.

Jälkimmäisellä kannalla ovat odotetusti esimerkiksi terveysalan ammattilaiset. He hyökkäävät rajuilla argumenteilla pääministeri Juha Sipilän (kesk) johtaman hallituksen esitystä vastaan. Kuoron eräänlaisena veturina voi pitää professori Pekka Puskaa, kansanterveyden yleistä äänitorvea.

– Jos laki menee läpi, alkoholistien määrä Suomessa kasvaa pomminvarmasti. Siitä aiheutuu yhteiskunnalle niin huomattavia lisäkuluja, että sote-uudistuksessa kaavaillut säästöt ovat nopeasti syöty. Päinvastoin, lisälasku odottaa, helmikuussa vuosikymmenten tauon jälkeen kansanedustajaksi palaava Puska (kesk) rummuttaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Alkoholilaki lähti eduskunnassa lausuntokierrokselle marraskuussa. Lain voimaantulosta päättää eduskunta.

Puska ei ole argumentteineen yksin. Päihdetoipumispuolella kovia tuloksia saavuttaneen Avominne-päihdeklinikkaketjun toiminnanjohtaja Mika Arramies on tehnyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohella laskelmia mahdollisen lakiuudistuksen hintalapusta yhteiskunnalle. Sen pelätään nousevan kumulatiivisesti vuositasolla jopa miljardiin euroon.

– On laskettu, että alkoholin käytöstä aiheutuvat menot ovat jo nykyisellään seitsemänkertaisia alkoholin myynnistä saatuihin tuloihin nähden. Järkevämpää olisi alentaa ravintoloissa tarjottavien alkoholijuomien alv:tä ja ohjata kulutusta kodeista ravintoloihin ja pubeihin, Arramies jyrähtää.

– Kuka veronmaksaja haluaa oikeasti maksaa toisten ryyppäämisestä aiheutuvia kuluja? Se olisi hölmöläisten touhua.

Entiseksi alkoholistiksi tunnustautuva, vuonna 2000 raitistunut Arramies on seurannut läheltä suomalaisten päihderiippuvaisten ja heidän läheistensä elämää. Suomessa arvellaan olevan tällä hetkellä jopa noin 400 000 päihderiippuvaista, joista läheskään kaikkia ei pystytä hoitamaan.

– Alkoholismi on todistetusti krooninen, ennenaikaiseen kuolemaan johtava sairaus. Kaikki tilastot osoittavat kiistattomasti, että aina kun alkoholilakia on höllennetty, alkoholin kulutus on lisääntynyt. Mikäli vahva lonkero ja olut tulevat kauppoihin, teemme lisää kroonikoita ja samaan aikaan kuolemantapaukset kasvavat, Arramies sanoo.

Uudistuksen mennessä läpi alkoholikuolleisuuden on arveltu kasvavan jopa 150 henkilöllä per vuosi.

– Ruotsissa alkoholikuolleisuus on kahdeksan kertaa pienempi kuin meillä. Siellä alkoholipolitiikka ja saatavuuden rajoitukset säästävät ihmishenkiä ja yhteiskunnan kuluja. Miksi me haluaisimme tehdä tulevaisuuden lapsistamme alkoholisteja?

Asiakkaistaan noin 40 prosenttia raitistaneen Avominnen keulahahmo nostaa esiin myös kokonaan uuden näkökulman, nimittäin suomalaisten geeniperimän. Arramies ja monet muut päihdeammattilaiset sanovat geenitekijöillä olevan vaikutusta alkoholismiin.

– Se ei tarkoita, että kaikista alkoholistin jälkeläisistä tulee alkoholisteja, niin ei tietenkään käy. Mutta jos suvussa on esiintynyt alkoholismia, riski sairastua vakavaan sairauteen on moninkertainen muihin verrattuna, Arramies arvelee.

– Populaatiotasolla Amerikan intiaanien geneettinen alttius sairastua alkoholismiin on korkein. Suomalaisilla on intiaanien tavoin erittäin korkea riski. Geneettiset tekijät pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon alkoholipolitiikassa.

Tässä kohdin Pekka Puska ottaa esiin suomalaisen kulttuurihistorian.

– Suomessa on jo iät ja ajat käytetty alkoholia humaltumistarkoituksessa, minkä vuoksi siitä on aiheutunut ongelmia. Vastaavia ei ole esimerkiksi Keski-Euroopassa, koska siellä ihmiset ovat tottuneet käyttämään alkoholia kohtuullisesti. Niissä maissa alkoholin vapaa myyntikulttuuri toimii, eikä tällaisia keskusteluja tarvitse käydä, Puska muistuttaa.

– Alkoholilakiuudistus on panimoteollisuuden taitavasti lobbaama hanke, jossa on ajateltu vain bisnestä, ei lainkaan kansanterveyttä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt