36 kohdan rautalankamalli: näin sote-uudistus vaikuttaa elämääsi – ”Saattaa tuottaa myös ongelmia”

rac

Julkaistu:

Ilta-Sanomat taivutti sote-uudistuksesta rautalankamallin.
Uudistuksessa julkinen sektori järjestää edelleen palvelut eli vastaa siitä, että sote-palvelut ovat suomalaisten saatavilla. Vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta maakunnille. Julkinen sektori määrittelee palvelulupauksen, joka kertoo, mitä palveluita olemme oikeutettuja verorahoilla saamaan.

Valinnanvapautta kannattavat sanovat, että asiakkaan valinnanvapaus on sote-uudistuksen pihvi. Kokoomuksen sote-neuvottelijan Paula Risikon mukaan sosiaali- ja terveysmarkkinoista kaksi kolmasosaa on tulevaisuudessa mukana valinnanvapaudessa. Uudistuksen tullessa voimaan vuonna 2019 osuus on kuitenkin vielä tätä selvästi pienempi. Valinnanvapauden piiriin siirtyy perusterveydenhuolto ja osa esikoissairaanhoidosta ja sosiaalipalveluista.


Ilta-Sanomat laati rautalankamallin siitä, mitä valinnanvapaus voi tarkoittaa käytännössä, jos uudistus onnistuu.

1. Kun tarvitset lääkäriä, terveydenhoitajaa tai sosiaalipalveluja, menet sosiaali- ja terveyskeskukseen, sote-termein sote-keskukseen. Valittavanasi on kolme vaihtoehtoa:

– Voit valita maakunnan yhtiön, joka on yleensä kunnan entinen terveyskeskus. Sote-uudistuksessa kunnan tai kuntayhtymän terveyskeskus on yhtiöitetty läpinäkyvyyden ja kilpailuneutraliteetin takia. Palvelu on julkinen ja sen omistaa maakunta.

– Voit valita yksityisen yrityksen. Niitä ovat esimerkiksi alalla jo ennestään toimivat Mehiläinen, Attendo, Terveystalo, Pihlajalinna ja Esperi Care.

– Voit valita kolmannen sektorin toimijan eli järjestön tai säätiön tarjoaman palvelun.

Mitä konkreettista hyötyä asiakkaalle on valinnanvapaudesta? Nykyisin ei-kiireellisissä tapauksissa asiakkaat saattavat joutua jonottamaan perusterveydenpalveluita useita viikkoja, jopa kuukausia. Myös erikoissairaanhoidossa on pitkiä jonotusaikoja. Valinnanvapauden myötä asiakas voi valita sellaisen palveluntuottajan, jolta hoitoa saa ilman pitkiä jonotusaikoja.

Monet arvostavat lähellä olevia ja tuttuja toimijoita. Jos asiakas ei ole tyytyväinen palveluun, hän voi vaihtaa palveluntarjoajaa. Kilpailun uskotaan parantavan laatua ja karsivan kustannuksia. Huonot tarjoajat tippuvat pelistä pois.

2. Voit valita palveluntuottajan koko Suomen alueelta, esimerkiksi läheltä työpaikkaa, kakkosasuntoa tai kesämökkiä.

3. Valinnanvapaus on vapaaehtoista. Maakunta osoittaa sinulle sote-tuottajan, jos et halua valita itse.

4. Tarvittaessa sote-keskus tai suunhoidon yksikkö ohjaa sinut muihin palveluihin. Voit valita nykyistä monipuolisemmin omaan tilanteeseesi sopivia palveluntuottajia.

5. Palveluntuottaja voi myöntää sinulle maksuseteleitä. Voit käyttää seteleitä muiden palveluntuottajien tarjoamiin yksittäisiin toimenpiteisiin. Esimerkiksi voit saada sote-keskuksesta lääkärin lähetteen fysioterapiaan. Saat maksusetelin, jolla valitset haluamasi fysioterapeutin.

6. Voit valita palvelun tuottajan kaikista valvontaviranomaisen (maakunta) ylläpitämään tuottajarekisteriin rekisteröidyistä palvelun tuottajista koko Suomen alueelta.

7. Sinun on tehtävä maakunnalle ilmoitus siitä, minkä sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön olet valinnut. Voit vaihtaa palvelun tuottajaa aikaisintaan vuoden päästä edellisestä valinnasta.

8. Asiakasmaksu sote-keskuksessa on aina sama palvelun tarjoajasta riippumatta. Nykytila ei muutu. Asiakkaalta voidaan veloittaa nykyiseen tapaan asiakasmaksu.

9. Jos tarvitset palveluja, joiden tuottaminen ei kuulu sote-keskuksen tai suunhoidon yksikön vastuulle, sote-keskus tai suunhoidon yksikkö ohjaa sinut maakunnan palveluihin, esimerkiksi keskussairaalaan tai sosiaalitoimistoon. Maakunnassa palvelujen tuottamisesta vastaa maakunnan liikelaitos.

10. Maakunnallinen tuottaja arvioi tilanteesi ja sinulle tehdään asiakassuunnitelma. Palvelutarpeestasi riippuen saat palvelun suoraan maakunnan sairaalasta (esimerkiksi keskussairaala) tai muusta maakunnan toimipisteestä tai voit saada asiakassetelin (sama kuin nykyinen palveluseteli) tai henkilökohtaisen budjetin. Niillä voit valita palvelun tuottajan kaikista tuottajarekisteriin rekisteröidyistä tuottajista koko Suomen alueelta.

11. Maakunta päättää palveluista, joita voit saada asiakassetelillä sen jälkeen, kun palveluntarpeesi on arvioitu.

12. Vanhus- ja vammaispalvelun asiakkaana voit saada henkilökohtaisen budjetin. Tällöin voit itse päättää, mistä hankit palvelut. Näin saat tilanteeseesi sopivia palveluja.

13. Voi kieltäytyä asiakassetelistä tai henkilökohtaisesta budjetista. Tällöin maakunnan liikelaitos vastaa sote-palvelujesi tuottamisesta.

14. Verkkopalvelut, asiakasneuvojat ja palveluohjaajat opastavat sinulle sopivien palvelujen valinnassa.

15. Huoltaja tai muu laillinen edustaja valitsee alaikäisen asiakkaan puolesta palvelun tuottajan.

16. 12 vuotta täyttänyt saa itse valita palvelun tuottajansa, jos hän ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan ja huolenpidostaan.

17. Maakunnan liikelaitoksen toimipisteet tuottavat ne sote-palvelut (esimerkiksi keskussairaala, sosiaalihuollon yksikkö), jotka eivät kuulu suoran valinnan palveluista vastuussa oleville sote-keskuksille ja suunhoidon yksiköille.

18. Asiakkaan valinnanvapaus koskee myös näitä palveluita. Eli voit valita koko maan alueelta maakunnan tuottamisvastuulle kuuluvissa palveluissa toimipisteen. Voit esimerkiksi valita sairaalaan, jossa sinulle tehdään kiireetön leikkaus. Lähetteen laativa lääkäri opastaa sinua hoitopaikan valinnassa. Jos et itse halua valita toimipistettä, maakunta osoittaa sinulle lähimmän toimipisteen.

19. Maakunnan tuottamissa palveluissa valinnanvapaus ei koske kouluterveydenhuoltoa, joka määräytyy koulun sijainnin perusteella.

20. Kiireellistä hoitoa saa päivystyksistä ja sairaaloista kuten nykyisinkin.

21. Samoin jatkossa on olemassa työnantajan kustantamaa työterveyshuoltoa sekä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka asiakas maksaa itse. Näistä valinnanvapauden ulkopuolella olevista yksityisistä terveyspalveluista ei enää makseta sairausvakuutuskorvausta.

22. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelut laajenevat myös ammattikorkeakoululaisille. Hallituksen mukaan opiskelijaterveydenhuoltoonkin tulee valinnanvapautta. Aiemmin YTHS:n palvelut ovat olleet vain yliopisto-opiskelijoiden käytettävissä. Amk-opiskelijoiden on pitänyt käyttää kuntien järjestämää opiskeluterveydenhuoltoa.

23. Sote- ja maakuntauudistuksessa Suomeen perustetaan 18 itsehallinnollista maakuntaa. Sote-palvelujen lisäksi maakuntien vastuulle siirtyvät 1.1.2019 alkaen myös pelastustoimi, ensihoito, ympäristöterveydenhuolto, maakuntaliittojen tehtävät ja eräät muut kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävät.

24. Kaikki 18 maakuntaa järjestävät ensihoidon, joten myös pelastustoimi järjestetään samoissa maakunnissa. Näin pelastuslaitokset voivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluja terveydenhuollolle. Käytännössä hallituksen linjaus tarkoittaa sitä, että pelastuslaitoksia on jatkossa 18. Samalla valtion ohjausta vahvistetaan niin, että valtioneuvosto hyväksyy pelastustoimen valtakunnalliset tavoitteet, ja sisäministeriö ohjaa suoraan 18 maakunnan pelastustointa.

Mutta...

Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa muistiossaan, että täysin vastaavaa valinnanvapausjärjestelmää ei ole toteutettu missään muussa maassa. Tutkimustietoa siitä on vähän. Siksi valinnanvapaus saattaa tuottaa myös ongelmia. Sosiaali- ja terveysministeriö on listannut mahdollisia ongelmia muistiossaan.

1. Erityisesti alkuvaiheessa järjestelmä voi näyttää asiakkaalle monimutkaiselta eikä kaikilla asiakkailla ole tahtoa tai kykyä valita itselleen sopivaa palveluntuottajaa.

2. Tarvittavien tietojärjestelmien kehitystyö on vasta aluillaan, ja on vielä epäselvää, miten tietojärjestelmien kehittäminen sovitetaan yhteen valinnanvapauden aikatauluun.


3. Asiakkaiden yhdenvertaisuus voi kärsiä, kun kaikilla maakunnilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia turvata asiakkaan valinnanvapaus.

4. Monituottajamalli voi vaikeuttaa sote-palvelujen integraation (perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito) toteutumista asiakkaan näkökulmasta. Maakunnalle integraation toteuttaminen on haastavaa, koska palvelutuotanto ei ole suoraan maakunnan ohjauksessa.

5. Maakuntien väestö- ja yhdyskuntarakenteen erilaisuus voi hankaloittaa yhdenvertaisuustavoitteen toteutumista. Tarjonta lisääntyy todennäköisesti suurissa asutuskeskuksissa, mutta harvaan asutuille alueille ei lisätarjontaa välttämättä synny. Näin valinnanvapauden toteutuminen ja aiempaa nopeampi hoitoon pääsy perustason palveluihin toteutuu epätasa-arvoisesti.

6. Järjestelmä ei saa kannustaa asiakkaiden haitalliseen valikoimiseen.. Sen tulee varmistaa, että myös heimoimmassa asemassa olevien valintoja tuetaan ja väestön saatavilla tulee olla riittävästi maksuttomia ja eri väestöryhmien tarpeet huomioivia neuvonta- ja ohjauspalveluja.

7. Suoran valinnan palvelujen tuottajilta edellytetään nykyisiä sosiaali- ja terveyskeskuksia vastaavaa osaamista ja toiminnan laajuutta. Tämä boi johtaa tuottajakunnan rajoittumiseen vain muutamiin yksityisiin toimijoihin ja maakunnan omistamiin yhtiöihin.

8. Asiakassetelin ei odoteta laajentavan kilpailun piirissä olevia markkinoita merkittävästi, koska se on maakunnille vapaaehtoinen työkalu ja koska sen käyttötarkoitus vastaa laajalti nykyistä palveluseteliä.

9. Nykyinen julkinen tuotanto joutuu sopeutumaan hyvin nopealla aikataululla uuteen toimintaympäristöön. Yhtiöittämisprosessi voi virallisesti käynnistyä vasta maakuntien toiminnan käynnistyttyä.

10. Muiden maiden kokemukset osoittavat tuottajan vaihtamisen olevan vähäistä, joten uudistuksen käynnistymisvaiheessa muodostuvat markkinaosuudet saattavat jäädä pitkäaikaisiksi.

11. Ensivaiheen listautumisen kannalta on ratkaisevaa, onko tuottajalla mahdollisuus ja kannustin valita asiakkaita haitallisella tavalla. Valikointi markkinoiden alkuvaiheessa vaikuttaisi pitkäkestoisesti eri toimijoiden asemaan ja kokonaiskustannusten kehitykseen.

12. Markkinoiden avaamiseen liittyvät riskit, kilpailuprosessin dynamiikka ja sen ohjaus sekä se, millaiseksi järjestelmän kokonaisuus muodostuu, ovat epävarmuustekijöitä, jotka voivat haitata kustannussäästöjen saavuttamista.

Lähteet: valtioneuvosto, sosiaali- ja terveysministeriö, kauppakamari, Stt.