Arhinmäki: ”Suomea jäytää synkeä nationalismi” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Arhinmäki: ”Suomea jäytää synkeä nationalismi”

Eduskunta käy ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua selonteon pohjalta.

­

21.12.2016 10:30

ISTV näyttää keskustelun suorana lähetyksenä. Lähetys ei välttämättä näy kaikilla mobiililaitteilla.

 

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon käsittely alkoi kello 11.54 ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Matti Vanhasen (kesk) esittelypuheenvuorolla. Keskustelussa käytiin yksi ryhmäpuheenvuorokierros.

– Keskustan eduskuntaryhmä pitää hyvänä, että presidentti Niinistö on pitänyt yhteyttä Venäjään kuten myös hallituksen ministerit, keskustan ryhmäpuhujam kansanedustaja Aila Paloniemi sanoi puoleensa ryhmäpuheenvuorossa.

Perussuomalaisten ryhmäpuhujana esiintyi Tiina Elovaara. Hän kehui estoitta puolueensa saavutuksia.

– Kansan luottamus Suomen ulko- ja puolustuspolitiikan hoitoon on perussuomalaisten ministereiden aikana kasvanut. Nyt lähes 80 prosenttia suomalaisista pitää puolustuspolitiikkaa hyvin hoidettuna.

Elovaaran mukaan Brexitin ja Trumpin voiton kaltaiset ilmiöt ja kehityskulut kertovat osaltaan tavallisten kansalaisten tyytymättömyydestä elitistiseen päätöksentekoon.

– Käynnissä on jonkinlainen demokratian murros. Tähän on myös Suomen osaltaan vastattava. Syrjäytymisen ehkäiseminen on turvallisuuspolitiikkaa parhaimmillaan. Se ei vain vahvista sisäistä turvallisuuttamme vaan myös edistää kansankunnan eheyttä ja yhtenäisyyttä, jota ulkoasiainvaliokuntakin korostaa edellytyksenä maamme kriisinsietokyvylle. Tällaista politiikkaa me Perussuomalaiset lämpimästi kannatamme, Elovaara sanoi.

Kokoomuksen ryhmäpuhuja, kansanedustaja Pertti Salolainen muistutti, että vain viitisen kuukautta sitten eduskunta vastaanotti hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, minkä jälkeen Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi.

– Selonteon antamisen jälkeen Iso-Britannia päätti kansanäänestyksessä jättää Euroopan unionin. Yhdysvalloissa puolestaan presidentiksi nousi henkilö, jonka tulevasta politiikasta eivät parhaimmatkaan asiantuntijat kykene vielä antamaan ennustettaan. Näiden lisäksi Eurooppa painii edelleen vakavien niin sisäisten kuin ulkoistenkin haasteiden kanssa, ja kaikki tämä vaikuttaa Suomeen. Olemme siirtyneet uuden epävarmuuden aikaan, Salolainen sanoi.

Salolainen muistutti, että Itämerta ympäröivät maat nostavat yksi toisensa jälkeen puolustusbudjettejaan ja harkitsevat asevelvollisuuden palauttamista.

– Tämä kertoo siitä, että voimapolitiikka on syrjäyttämässä keskinäisriippuvuuden. Suomi on ollut kaukaa viisas ja pitänyt kaiken aikaa huolta omasta uskottavasta puolustuksestaan. Heikentyvä turvallisuustilanne tarkoittaa kuitenkin sitä, että jatkossa meidänkin on panostettava puolustukseen enemmän. Meidän on myös viimein vietävä loppuun kansallinen tiedustelulainsäädäntö sekä kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskeva lainsäädäntö.

Salolainen totesi, ettei ole ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ilman Venäjää.

– Venäjä oli, on ja tulee aina olemaan naapurimme. Naapurin kanssa on oltava toimivat naapurussuhteet. Suhteiden ylläpitäminen ei kuitenkaan tarkoita, eikä edellytä sitä, että suomalaisessa keskustelussa pidättäydytään rehellisistä arvioista niin suhteessa Venäjään kuin maailmaan laajemmin. Käynnissä on jännityksen kierre, mutta on muistettava, että Venäjä on kiistatta aloittanut sen kansainvälisiä sopimuksia rikkovilla voimatoimillaan erityisesti Ukrainassa. Ulospääsy on Minskin sopimuksen täysimittainen toimeenpano, Salolainen sanoi.

Sdp:n ryhmäpuhuja, kansanedustaja Erkki Tuomioja sanoi, että monet kansalaiset kysyvät, olemmeko varustautumassa tai valmistautumassa sotaan.

– Näin ei ole. Sota ei ole koskaan minkään normaalitila eikä edes uusi sellainen ja se mediassa näkyvä kielenkäyttö, joka sitä arkipäiväistää on sekä perusteetonta että vaarallista.

Tuomiojan mukaan meillä voi parhaimmassakin tapauksessa olla enintään muutama vuosikymmen aikaa sopeuttaa kaikki ihmisen toiminnot maapallolla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen vaatimuksiin.

– Tällaisessa maailmassa turvallisuuspolitiikka ei voi olla sisäänpäin käpertyvää varautumista, vaan sen tulee olla kriisien ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn suuntautuvaa aktiivista vaikuttamista. Siksi esim. kehitysyhteistyön rajut leikkaukset ovat heikentämässä mahdollisuuksiamme harjoittaa tällaista vaikuttamista, hän arvosteli.

Tuomiojan mukaan tärkeimmässä asemassa kansainvälisessä yhteistyössä on Suomen tiivistyvä puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa.

– Kahden sotilaallisesti liittoutumattoman maan yhteistyö ei tähtää kahdenväliseen puolustusliittoon, vaikka sitä mahdollisuutta ei pidemmällä tähtäyksellä tule sulkea pois. Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuus palvelee hyvin vakautta Itämeren piirissä.

Eniten kritiikkiä selontekoa kohtaan tuli vasemmistoliitolta. Puolueen ryhmäpuhujan, kansanedustaja Paavo Arhinmäen mukaan toisen maailmansodan jälkeisen maailman rauhaa, vakautta ja kehitystä taannut YK-järjestelmä on koetuksella. Myös EU:n tulevaisuus näyttää epävarmalta.

– Eurooppaa ja Suomea jäytää synkeä nationalismi. Kansankiihotusta harjoitetaan verkon valemedioissa, ja syyttävä sormi käännetään pakolaisiin. EU:n hajanaisuudesta hyötyvät itsevaltaiset epädemokratiat Turkki ja Venäjä.

Arhinmäen mukaan pysyminen Naton ulkopuolella on Suomelle kestävä ratkaisu, josta on syytä pitää kiinni.

Hallituksen linjaa Arhinmäki arvosteli epäjohdonmukaisuudesta.

– Kehitysyhteistyön leikkaus samaan aikaan, kun sodat ja pakolaisuus nähdään keskeisenä turvallisuusongelmana, on täysin epäjohdonmukaista. Suomen asevienti Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin on vastuutonta, maihin jotka ottavat osaa Jemenin sisällissotaan. Täysin käsittämätöntä on, että Suomi ei YK:ssa tukenut ydinaseiden kieltoa muiden EU:n sotilaallisesti liittoutumattomien maiden tapaan.

Arhinmäki esitti eduskunnalle kolmea lausumaa, jotka selkeyttäisivät Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa:

– Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa. Tämä tarkoittaa, että Suomea ei missään tilanteessa viedä mukaan sellaisiin konflikteihin, joissa emme ole osapuoli.

– Itämeren vakautta edistävää tai hankinnoissa kustannussäästöä tuovaa pohjoismaista puolustusyhteistyötä tulee lisätä. Sitä ei kuitenkaan tule käyttää Suomen liittoutumattoman aseman kyseenalaistamiseen.

– EU:n puolustusyhteistyön pitää perustua lähinnä kustannussäästöjen hakemiseen hankinnoissa. Materiaaliyhteistyö tai muut yhteistyömuodot eivät saa johtaa puolustusmenojen kokonaistason nousuun eivätkä kansallisen harkintavallan kaventumiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Suunnitelmiin EU:n yhteisestä puolustustutkimuksesta ja muuhun syvempään puolustusyhteistyöhön on suhtauduttava varauksellisesti.

Kristillisdemokraattien Antero Laukkanen kritisoi selonteon toteamusta, jonka mukaan ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintaympäristömme on keskellä voimakasta muutosta.

– Tämä varovainen ja diplomaattinen ilmaisu pitää paikkansa, mutta kuvastaa huonosti niitä uhkia, joiden keskellä tosiasiassa elämme. Parhaillaan maailmalla ja lähialueellamme on meneillään vakavia konflikteja, joihin ei näytä löytyvän ratkaisuja. Samalla uusia uhkakuvia piirtyy taivaanrantaan: Turkin kehitys herättää huolta, Isisin edessä oleva tappio Lähi-idässä voi johtaa kiihtyvään terrorismiin Euroopassa eikä edes EU:n kehitys näytä tällä hetkellä vakaalta, Laukkanen sanoi.

Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen alkaa nopeatahtinen keskustelu etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen mukaisesti.

Keskustelua käydään todennäköisesti ainakin osittain Berliinin terrori-iskun ja värittämässä ilmapiirissä.

Suojelupoliisi esimerkiksi lausui selonteon valiokuntakierroksen aikana, ettei Suomi edelleenkään ole terroristijärjestöjen ensisijainen tai strateginen kohde, mutta yksittäisten tekijöiden väkivaltaisten tekojen uhka on kuitenkin edelleen kohonnut.

Lisäksi Supo arvioi, että terroristijärjestö Isis on soluttanut Eurooppaan suuntautuneeseen pakolaisvirtaan ja että suojelupoliisin tietoon on viimeisen vuoden aikana tullut uskottavia vihjeitä Suomeen saapuneista terroristitaustaisista henkilöistä.

Venäjä ja Nato

Selonteko on ensimmäinen sen jälkeen, kun Venäjä anasti Ukrainalta Krimin niemimaan 2014. Keskeinen muutos Euroopan turvallisuudelle on selonteon mukaan Venäjän toiminta. Selonteossa arvioidaan, että turvallisuustilanteen kiristyminen Euroopassa ja Itämeren alueella vaikuttaa välittömästi Suomeen. ”Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois”, selonteossa sanotaan.

Niinpä selonteko puhuu Venäjästä kiertelemättä. ”Venäjän johto pyrkii vahvistamaan maansa suurvalta-asemaa. Se katsoo kansainvälisiä suhteita suurelta osin geopoliittisen nollasummapelin näkökulmasta. Venäjän näkemyksen mukaan länsi ei ole ottanut huomioon sen näkökohtia ja turvallisuusetuja, vaan on asettunut Venäjää vastaan monilla toimillaan.”

Selonteon mukaan Venäjä on osoittanut, että sillä on tahto ja kyky käyttää sotilaallista voimaa tavoitteidensa edistämiseksi.

Selonteossa käsitellään myös Suomen mahdollisuutta harkita liittoutumista sotilaallisesti. Sen mukaan Suomen kahdenvälisessä yhteistyössä Ruotsilla on erityisasema. ”Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on laaja-alaista ja sitä edistetään yhteisten etujen pohjalta, ilman rajoitteita,” selonteossa todetaan.

Naton kanssa Suomi toteuttaa laajaa kumppanuutta ja osallistuu jatkossakin sen harjoituksiin omista lähtökohdistaan. ”Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti turvallisuusympäristönsä muutosta”, selonteossa todetaan.

Pitkä prosessi

Hallitus julkisti ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekonsa 17. kesäkuuta. Eduskunnan lähetekeskustelussa se oli 21.6. Koko kesän ja syksyn jatkuneen vilkkaan julkisen keskustelun ja eduskunnan eri valiokuntien käsittelyn jälkeen selonteko palaa siis tänään eduskunnan suureen saaliin.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on laadittu ulkoministeriön johdolla tiiviissä yhteistyössä valtioneuvoston kanslian, puolustusministeriön, sisäministeriön sekä tasavallan presidentin kanslian kanssa.

ISTV suora noin kello 12 alkaen.

Edit 21.12. kello 11.30. Muutettu arviota ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon keskustelun alkamisajankohdasta.

Edit 21.12. kello 13.00. Lisätty kommentteja eduskuntaryhmien ryhmäpuheenvuoroista. Otsikko muutettu.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?