Sodan julmimmat kuvat: Kaatuneita naisia riisuttiin kuvattaviksi – olivatko ”rintamapornokuvat” suomalainen outous? - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Sodan julmimmat kuvat: Kaatuneita naisia riisuttiin kuvattaviksi – olivatko ”rintamapornokuvat” suomalainen outous?

Tutkimus analysoi, kuinka Neuvostoliiton väestö, puna-armeijan sotilaat ja Neuvostoliitolta valloitettu maa-alue esitettiin suomalaisissa ja saksalaisissa sotavalokuvissa vuosina 1941-45.

Julkaistu: 17.12.2016 21:58

Olli Kleemolan väitöskirja sisältää raakoja ja inhottavia sotakuvia vuosilta 1941–1945.

”Todisteita” kannibalismista; kaatuneista ja häväistyistä naissotilaista otettuja ”rintamapornokuvia”.

Turun yliopistossa tarkastettiin lauantaina väitöskirja, jonka sisältämä kuvamateriaali on epämiellyttävintä ja julminta, mitä akateeminen maailma on Suomessa nähnyt.

Olli Kleemolan tutkimus Valokuva sodassa analysoi, kuinka Neuvostoliiton väestö, puna-armeijan sotilaat ja Neuvostoliitolta valloitettu maa-alue esitettiin suomalaisissa ja saksalaisissa sotavalokuvissa vuosina 1941-45. Koska käytiin sotaa, kuvat olivat propagandakuvia.

Kleemola vertailee suomalaista ja saksalaista tapaa kuvata samaa aihetta. Hän on käynyt läpi valtavan määrän niin tiedotuskomppanioiden valokuvaajien virallisia sotakuvia kuin tavallisten sotilaiden ”albumikuvia”.

Kleemolan mukaan Saksa käytti kuvia häikäilemättömän tarkoitushakuisesti.

– Siellä julkaistiin sodan epätoivoisessa loppuvaiheessa kuvia saksalaisten naisten ja lasten ruumiista. Suomessakin oli otettu samanalaisia Lapin partisaani-iskujen uhreista, mutta niitä ei koskaan julkaistu, Kleemola kertoo.

Tunnetuin ”rintamapornokuva” esittää tuhottua venäläistä partiota Maaselän kannaksella tai Humaljoella. Erään aikalaistiedon mukaan kaatunut naissotilas oli nukahtanut vartioon.

Propagandaministeri Joseph Göbbels oli toivonut siviiliuhrien kuvien synnyttävän puolustustahtoa. Kävikin päinvastoin.

 Kuvat kääntyivät itseään vastaan. Fanaattisen vastarinnan sijasta ne synnyttivät paniikkia.

– Kuvat kääntyivät itseään vastaan. Fanaattisen vastarinnan sijasta ne synnyttivät paniikkia.

Kleemolan mielestä valokuvan teho ”todellisuuden stilisoimisessa” oli rajallinen. Göbbels epäonnistui myös yrityksessään esittää puna-armeijan naissotilaat epänaisellisina epäihmisinä.

– Tämä aihe piti julistaa kieltoon, kun pelättiin kuvien alkavankin herättää sympatiaa.

Saksalaiset ottivat venäläisistä ”rotukuvia”, joissa nämä yritettiin esittää rikollisen näköisinä aivan kuin etsintäkuulutuksissa.

– Suomalaisilla propagandakuvaajilla ei ollut tästä kokemusta eikä oikein ohjeistusta Päämajasta. He ajautuivat jäljittelemään, mutta kuvia ei koskaan käytetty.

Oma lukunsa ovat yksityisten sotilaiden albumikuvat. Niillä oli monenlaista merkitystä omistajalleen.

– Oli oman pelon kohtaaminen, oli taloudellinen intressi, niitähän myös myytiin, oli statussymboleita ja jopa amuletin tyyppisiä kuvia, kuten intiaaneilla. Kuolleen vihollisen kuva korvasi intiaanien ottaman päänahan.

Ja sitten oli vielä yksi, ei aivan vähäinen merkitys: rintamapornokuva.

– Niissä kuvissa oli riisuttuja, kaatuneita naissotilaita, jotka eivät tietenkään olleet enää pystyneet enää tekemään vastarintaa, Kleemola sanoo.

Vähemmän herkällä maaperällä liikutaan maantiede- ja kansatiede -aiheisissa kuvissa.

Saksalaiset tekivät tarkoitushakuisen kuvarinnastuksen saksalaisen (Pommeri) ja neuvostoliittolaisen (”neuvostoparatiisi”) maalaistalon kesken.

Sekä saksalaiset että suomalaiset kuvasivat valloitettujen alueiden harmaita mökkejä ja talonrähjiä, mutta näkivät aiheen täysin eri merkityksessä.

– Suomalaiset katsoivat niissä kuvissa Itä-Karjalan turmeltumatonta kalevalaista ulkoilmamuseota, saksalaisille kuvat kertoi takapajuisesta ali-ihmisten yhteiskunnasta.

Suomalainen TK-kuva esitti Neuvostoliitolta syyskuun alussa 1941 vallatun Kinnaksen maalaiskylän ”maalauksellisena karjalaiskylänä”.

Suomalainen outous?

Olli Kleemolan tutkimusaineisto sisältää 15 suomalaissotilaiden ottamaa kuvaa, jotka esittävät riisuttuja, kaatuneita puna-armeijan naissotilaita. Osin kyse on erilaisista vedostuksista.

TK-kuvaajien kuvia löytyi viisi, joista kaksi talvisodasta. Niissä oli paljastettu joko vainajan rinnat tai alapää. Kuvia ei julkaistu sota-aikana ja sodan jälkeen ne siirrettiin kiellettyjen kuvien kuoreen. Riisuttujen venäläisten siviilien kuvia Kleemola ei Suomesta löytänyt.

Kleemola siteeraa tutkija Ville Kivimäkeä, jonka mukaan kaatuneet naissotilaat kiinnostivat suomalaisia kovasti. Eräs linjojen väliin jäänyt aiheutti yhden uteliaan suomalaisen kaatumisen ja kolmen haavoittumisen.

"Rintamapornokuvat" levisivät myynnin ja vaihdon kautta ja kuvatekstit alkoivat elää aivan omaa elämäänsä.

Kleemola arvelee kuviin liittyneen ryhmäpainetta ja miehuuskoetta, olivathan monet sotilaat nuoria ja seksuaalisesti kokemattomia.

Hän pohtii, olivatko "rintamapornokuvat" suomalainen erikoisuus, saksalaisia ei ole ainakaan säilynyt.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?