Kotimaa

Näin Sipilä sijoittaa: Nuuskaa ja olutta – lisäksi Nokiaa, Sampoa, Fortumia...

Julkaistu:

Talousasiantuntijan mukaan pääministeri Juha Sipilä maksaa sijoitustuotteistaan ylihintaa, monien muiden suomalaisten tavoin. – Ei auta vaikka on perusjärkevä kaveri, kun liituraita-ammattilaiset pääsevät vauhtiin.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) julkaisi perjantaina blogissaan tekstin, jossa hän kertoi sijoituksistaan. Sipilä toisti näkemyksensä siitä, ettei hänen omistuksissaan ole epäselvyyttä.

Monien mieltä askarruttaakin nyt varmasti seuraava kysymys: millaisia sijoituksia Sipilällä on?

Tähän vastauksen antaa pohjoismaisen osake- ja rahastovälittäjä Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi, joka teki Ilta-Sanomien pyynnöstä Sipilän rahastoille ”ruumiinavauksen”.

Sipilän rahastosijoituksia ovat yritysten joukkolainoja sisältävä Nordea Corporate Bond I Kasvu, valtion joukkolainoja sisältävä Euro-obligaatio A Kasvu ja kasvuyrityksiksi arvioitujen yhtiöiden osakkeita ja arvopapereita sisältävä Nordea Pohjoismaat Kasvu.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Paasin mukaan nämä ovat useiden sijoittajien suosimia hyvin tyypillisiä rahastoja, joiden sisältöön sijoittaja ei voi vaikuttaa.

– Nordea Corporate Bond I Kasvu -rahastossa on tyypillisiä pankki- ja yrityslainoja, jotka ovat vähän riskillisemmästä päästä, jotta salkkuun kertyisi järkevää tuottoa matalan korkotason ympäristössä.

– Esimerkiksi hollantilaisessa Rabobankissa on enemmän riskiä kuin pohjoismaisessa pankissa. Siihen sijoittamalla saa vähän tavallista parempaa tuottoa isommalla riskillä.

Muita rahastossa olevia pankkeja ovat muun muassa sveitsiläinen UBS ja yhdysvaltalainen JPMorgan Chase, jotka ovat salkun kymmenen suurimman sijoituksen joukossa. Sijoitusrahastossa on myös autoalan yrityksiä, kuten autovalmistajat BMW ja Volkswagen.

Salkunhoitaja päättää kohteet

Yksi rahaston suurimmista sijoituksista on tehty datakeskusyritys Global Switchiin, joka on rekisteröity Neitsytsaarille, tunnettuun veroparatiisiin.

Paasi sanoo, ettei yritysten tai rahastojen rekisteröintimaasta kannata vetää liian suuria johtopäätöksiä.

– Yritykset suosivat veroparatiiseina tunnettuja maita kuten Neitsytsaaria usein myös muista kuin verotuksellisista syistä.

– Sijoituskohde voi hyvin perusteluin ja täysin laillisesti olla rekisteröity niin sanottuun veroparatiisiin. Se, onko perusteltavaa sijoittaa tällaiseen sijoituskohteeseen on salkunhoitajan, eli Sipilän tapauksessa lähinnä Nordean, asia päättää.

Sijoituskohteista löytyy myös nuuskatuotteistaan tunnettu ruotsalainen tupakkayhtiö Swedish Match, ja tuotantomäärältään maailman suurin panimo, belgialainen Anheuser-Busch InBev.

Nordea Pohjoismaat Kasvu -rahastossa yrityksiä on toimialoittain eniten teollisuudessa, rahoituksessa ja kulutustavaroissa. Suomalaiselle tuttuja pörssiyrityksiä ovat muun muassa tanskalainen lääkeyhtiö Novo Nordisk, Sampo, pakkausyhtiö Huhtamäki, urheiluvälinevalmistaja Amer Sports, Nokia ja Volvo.

Kuinka hyviä nämä rahastot sitten ovat?

– Peruskauraa, jotka ovat tuottaneet ihan kohtuullisesti, Paasi vastaa.

Mielenkiintoinen vakuutuskuori

Sipilän vakuutuskuorta, jossa hänen on sanottu piilottelevan omistuksiaan, hallinnoi Nordea Capital Private. Marraskuun katsauksen mukaan tämä ”tuottokori” käsitti 15 osakerahastoa. Osakkeiden paino tuottokorissa oli 23,7 prosenttia.

Yli puolet tuottokorin sijoituksista ovat erilaisia korkosijoituksia. Kiinteistösijoitus paino oli 13,9 prosenttia. Niistä suurin osa on tehty Helsingin keskustassa oleviin kiinteistöihin.

Tuottokorin Suomi-rahastoista löytyy mm. seuraavia yhtiöitä: Sampo, Nokia, Stora Enso, Nordea, Wärtsilä, Fortum, Tokmanni, UPM. Ulkomaille sijoittavista rahastoista löytyy mm. sellaisia yhtiöitä kuten Apple, Microsoft, Johnson & Johnson, Verizon Communications Cisco, Pfizer, Hyundai Motors, Samsung.

”Pääministeriä viedään siinä missä muitakin”

Martin Paasin mukaan Sipilän raha-asiat ovat linjassa hänen sanomistensa kanssa, mutta se ei tarkoita sitä, että pääministeri olisi sijoittanut rahansa järkevästi.

– Vaikuttaa siltä, ettei Sipilällä ole ilmoittamiensa sijoitusten ja säästökohteiden osalta mitään salattavaa. Pääministeriä viedään kuitenkin siinä missä muitakin.

Tällä Paasi tarkoittaa sitä, että Sipilä maksaa sijoituksistaan turhaan suuria kuluja. Esimerkiksi Sipilän paljon puhutussa vakuutuskuoressa eli Nordea Capital Private -tuottokorissa vuoden kokonaiskulut nousevat yli kahden prosentin.

– Kulut syövät kolmessakymmenessä vuodessa puolet osakemarkkinatuotosta, Paasi sanoo.

Sipilää on arvosteltu vakuutuskuoren käytöstä siksi, että se mahdollistaa kaupankäynnin piilottelun ja verosuunnittelun eli sijoitusten siirtämisen vakuutuskuoren sisällä maksamatta välissä myyntivoittoveroa. Verojen maksaminen kuitenkin vain siirtyy tulevaisuuteen eli hetkeen, jolloin sijoituksesta nostetaan rahat ulos.

Sipilä ei kuitenkaan omien sanojensa mukaan tee vakuutuskuoressaan aktiivisesti kauppaa. Paasi ei tätä ihmettele.

– Aktiivinen kaupankäynti ei akateemisten tutkimusten valossa kannata kuin palveluntarjoajalle.

Sipilälle ja muille Paasi suosittelee sijoittamista tavallisiin rahaston kasvuosuuksiin, mikäli haluaa välttyä maksamasta sijoitusten tuotoista veroa.

– Tähän ei kalliita, Sipilän hankkimia vakuutuskuoria tarvita.

Paasi uskoo, että Sipilä voisikin hallinnoida omaisuuttaan kymmenesosalla nykykustannuksista. Kysymys kuuluu, miksi miljoonia tienannut liikemies on sitten päätynyt juuri näihin sijoitustuotteisiin.

– Sipilä on maalaisjärkevä mies, joka osaa tehdä yrityskauppoja ja tuottaa todellista lisäarvoa yhteiskuntaan. Kalliit rahoitusalan tarjoamat sijoitusvaihtoehdot eivät välttämättä aukea Sipilälle.

– Ei auta vaikka on perusjärkevä kaveri, kun liituraita-ammattilaiset pääsevät vauhtiin.