Suomi myönsi Mannerheim-ristejä myös Neuvostoliiton kansalaisille - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Suomi myönsi Mannerheim-ristejä myös Neuvostoliiton kansalaisille

Suomen armeijassa tausta ei ratkaissut vaan teot.

Mikko Pöllä (vas.) ja Antti Vorho saivat Mannerheim-ristin, vaikka kumpikin oli vihollismaan kansalainen.

6.12.2016 14:36

Syntyperä tai etninen tausta ei painanut, kun Suomen armeija palkitsi ansioituneita miehiään jatkosodan aikana.

Korkeimman sotilaallisen tunnustuksen Mannerheim-ristin sai kaksi vihollismaan kansalaista, Antti Vorho ja Mikko Pöllä.

Vorho ja Pöllä loikkasivat Suomeen Neuvostoliitosta 1930-luvulla. Pöllä joutui kotimaassaan poliittisen vainon kohteeksi. Hän pakeni uimalla Rajajoen yli Suomen puolelle.

Inkerimaalta muuttaneet miehet eivät saaneet heti Suomen kansalaisuutta. Se ei haitannut kotoutumista.

Kansalaisuutta odotellessa Pöllä kotoutui työskentelemällä rakennusmiehenä, savotoilla ja muurarina. Kun talvisota alkoi 1939, Pöllä oli pian pahassa paikassa Kollaalla Laatokan pohjoispuolella ase kädessä puolustamassa maata, jonka kansalainen hän ei edes ollut.

Vorho värvättiin 1939 tiedustelumieheksi.

Vaikka molemmat olivat Neuvostoliiton kansalaisia, miehiin luotettiin. Heidän erikoisosaamisensa eli venäjän kielen taito ja Neuvostoyhteiskunnan tunteminen ymmärrettiin tärkeäksi avuksi.

Antti Vorho kävi talvisodan alla Päämajan tiedustelukurssin. Välirauhan aikana Suomeen alettiin kehittää kaukopartiotoimintaa ja Vorho siirtyi Päämajan alaiseen Erillinen Pataljoona 4:n osasto Kuismasen riveihin. Myös Pöllä kävi kaukopartiomiehen koulutuksen, johon kuului muun muassa laskuvarjohyppykurssit ja radistikoulutus.

Pöllä teki yli 30 kaukopartiomatkaa vihollisen linjojen taakse. Vorho teki 31 retkeä, joista pisimmät kestivät lähes kaksi kuukautta.

Molemmat joutuivat sodan jälkeen jättämään Suomen. Vorho inkeriläisen taustansa vuoksi, sillä Neuvostoliitto halusi inkeriläiset takaisin. Vorho muutti Ruotsiin ja muutti sukunimensä. Pöllä ehti saada Suomen kansalaisuuden 1945, mutta inkeriläisen taustansa ja asekätkentäjahdin vuoksi hän joutui muuttamaan Ruotsiin ja sieltä edelleen Venezuelaan.

1964 hän palasi Suomeen ja meni töihin Geologiselle tutkimuslaitokselle edesauttamaan Suomen mineraalivarojen edistämistä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?