Guggenheimin kohtalo ratkeaa tänään – Näillä perusteilla museota kannatetaan ja vastustetaan

Julkaistu:

Kaupunginvaltuusto päättää tänään keskiviikkona, rakennetaanko rintamalinjoja jakanut museo Helsinkiin. IS koosti Guggenheimin vastustajien ja puolustajien tärkeimmät väittämät.
Tänään keskiviikkona Helsingin kaupunginvaltuusto äänestää Guggenheim-museon rakentamisesta. Helsingin kaupunginhallitus asettui viime viikolla Guggenheimin puolelle täpärästi äänin 8–7. Lopullisesti asian päättävät Helsingin kaupunginvaltuuston 85 valtuutettua. Keskiviikon kokouksesta odotetaan pitkää ja keskustelusta värikästä.

Helsingin Sanomat soitti kaupunginvaltuutetuille hieman yli viikko sitten. Tuolloin museon vastustajia oli enemmän kuin kannattajia, mutta varsin moni ei halunnut kertoa kantaansa.

Nykyisten arvioiden mukaan Helsingin kaupungilta kuluisi rahaa museon rakentamiseen 80 miljoonaa euroa. Yksityistä rahaa on koossa noin 35 miljoonaa euroa.

Guggenheimista on keskusteltu vuosia, ja se herättää voimakkaita mielipiteitä puolesta ja vastaan. Yksi suhteellisen yhtenäinen ryhmä on: helsinkiläisten museoiden johtajista moni kannattaa Guggenheimia. Heidän mukaansa se toisi kaupunkiin ihmisiä, jotka ovat valmiita maksamaan museovierailusta.

Koostimme alle Guggenheimista esitettyjä näkemyksiä, sekä puolesta että vastaan.

Näin Guggenheimia vastustetaan

– Luvattu yksityinen pääoma tyytyy pieneen rahoitusosuuteen, kun taas Helsingin kaupunki lahjoittaa vähintään 100 miljoonan euron arvoisen tontin, maksaa 80 miljoonaa euroa käteistä ja takaa säätiön suuren lainan.

Guggenheim Säätiö New Yorkista saa hyödyt ilman omia riskejä. Kassassa kilisee, kirjoittaa Jörn Donner Hufvudstadsbladetin mielipidepalstalla 24.11.


– Olisiko tälle kaikelle rahalle ollut jotain vaihtoehtoa? Nyt uskotaan, että Helsingin nimi on liitettävä Guggenheimin nimeen, jotta meidän nukkavieruun paikkaamme tulisi ihmisiä.

Minun mielestäni se on heikko ajatus; meillä on tällä hetkellä hyvää tarjontaa, ja jos nämä rahat sijoitettaisiin täällä jo olemassa olevaan osaamiseen, me saataisiin valtavia muutoksia aikaan, kuvaa kaupunginvaltuuston jäsen Osku Pajamäki (sd.) Ylen A-studiossa 16.11.

– Siellä ei vieläkään tiedetä, kuinka vireä tämä kenttä on, vaan pidetään kolkkona ja ilottomana, jonne Guggenheim tuo vapahtajana kulttuurin. He eivät usko suomalaiseen kulttuuriin ja taiteeseen, joka tosiasiassa on hyvinkin kansainvälistä, tylyttää Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin entinen johtaja Leena-Maija Rossi Suomen Kuvalehden haastattelussa 24.11.

– Guggenheimin taidemuseolle voi olla elinkeinopoliittisia perusteluja, mutta arkkitehtuurikilpailun voittajaesitystä ei pidä hyväksyä toteuttavaksi vaihtoehdoksi. Helsingin valkoista fasadia ei saa pilata mustilla rakennuksilla, olivatpa ne wau-arkkitehtuuria tai eivät.

Guggenheimin museoon ei pidä laittaa julkisia varoja, ellei samalla päätetä kansallisen arkkitehtuuri- ja desigmuseon rakentamisesta osana itsenäisyyden juhlavuoden lupauksia, lausuu entinen pääministeri Paavo Lipponen HS:n mielipidepalstalla 29.11.


Näin puolustajat kommentoivat

– Tämä on talouden kannalta epävarma ja saattaa tuottaa kaupungille menoja. Jos karsisimme pois kaikki sellaiset investoinnit, jotka tuottavat kaupungille menoja, kulttuurin kävisi tässä kaupungissa peräti heikosti. Minusta taloudellinen riski pysyy kohtuudessa. Edelleen tosin risoo se, että suurin hyötyjä, valtio ei osallistu. Jos lasketaan hanke valtion ja Helsingin kannalta yhteen, julkinen sektori todennäköisesti hyötyy, eli valtio voittaa enemmän kuin Helsinki häviää.

Loogisesti ottaen ei pitäisi kannattaa mitään vain sen takia, että sitä vastustavat argumentit ovat pöljiä, mutta on myönnettävä, että sähköpostiin tulviva vastustava argumentointi saa minut kavahtamaan. Pääasia vastustavista viesteistä on luokiteltavissa vihakirjoituksiksi. Jokainen sellainen vahvistaa haluani äänestää Guggenheimin puolesta, kommentoi kaupunginvaltuuston jäsen Osmo Soininvaara (vihr.) blogissaan 28.11.


– Sisältösuunnitelmia toivoville voi luvata, ettei Guggenheimin museo pääse Helsingissäkään alittamaan rimaa laadussa. Museo on alusta, ja me voimme tehdä siitä juuri niin vahvan, omaleimaisen ja ajankohtaisen kuin yhdessä kansainvälisen huippuosaajan kanssa uskallamme.

Se, mitä Helsinki tuo Guggenheimiin, ratkaisee – ei se, mitä Guggenheim tuo Helsinkiin, mainitsee Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin johtaja Kaarina Gould HS:n mielipidepalstalla 29.11.

– Taide, kulttuuri ja sivistys tarjoavat merkityksellistä sisältöä kaikkien elämään iästä, varallisuudesta ja koulutuksesta riippumatta.

Guggenheimin museo toisi Helsinkiin yhden maailman tunnetuimmista taidemuseobrändeistä. Se toimisi kirkkaana kärkenä, kun yritämme houkutella edes osan Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta matkustavista yli 17 miljoonasta turistista viipymään Helsingissä yön tai pari.

Tämä olisi valtava piristysruiske Helsingin seudun taloudelle, kun hotellit, ravintolat, kulttuuripalvelut, liikkeet ja niin edelleen saisivat lisää kulttuuria rakastavia asiakkaita, kuvaa Taideteollisen korkeakoulun entinen rehtori Yrjö Sotamaa HS:n mielipidepalstalla 21.11.


– Ateneumia vastustettiin omana aikanaan. Tässä suhteessa maailma ei ole muuttunut. Rakennushankkeet aiheuttavat lähtökohtaisesti neliraajavastustusta, oli kyseessä sitten Ooppera, Musiikkitalo, Kiasma tai Guggenheim. Pienemmässä mittakaavassa niin ikään julkiset teokset kuten Mika Waltarin, J.K. Paasikiven tai Risto Rytin muistomerkit riittävät nostamaan sykettä.

Rakennettuun ympäristöömme kajoaminen aiheuttaa tunnereaktioita suunnitelmasta ja rahoitusmallista riippumatta. Mutta kyllä täällä riittää parkkipaikkoja. Tilaa on, kertoo Ateneumin museonjohtaja Susanna Pettersson blogissa 16.11.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt