Kotimaa

Miksi Suomi on Euroopan kärkimaita asumistukien saajien määrässä? Yksi kuva kertoo hurjasta kasvusta

Julkaistu: , Päivitetty:

Asumisen tuet
Asumisen tukemiseen lapioidaan rahaa ennätystahtiin, vaikka asiantuntijoiden mukaan pitäisi rakentaa uusia asuntoja.
Asumisen tukeminen on nyt ennätysluvuissa Suomessa. Kelan tilastoista selviää, että yleistä asumistukea sai vuoden 2015 lopussa 246 400 kotitaloutta Suomessa. Vuokralla asuvista tukea saa yli 60 prosenttia. Tuettujen talouksien määrä kasvoi yhdessä vuodessa 20 prosenttia. Kasvu on ollut huimaa, varsinkin muihin EU-maihin verrattuna, joissa tukijärjestelmät tosin vaihtelevat.


Asiantuntijat kertovat, mistä tilanne johtuu ja miten asiaa voisi muuttaa.

– Suomen asumistukijärjestelmä on todella mosaiikkimainen ja jopa sekava, Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus arvioi.

Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo) on suomalainen yksityinen asuntorahoitukseen erikoistunut luottolaitos.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Brotheruksen mukaan tukijärjestelmää pitäisi vähintäänkin yksinkertaistaa ja puuttua tukitarpeen juurisyihin.

– Kun on puute asunnoista pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa, asumisen tuet eivät riitä poistamaan ongelmaa.

Kun tukijärjestelmä on kallis ja tehoton, katseet kääntyvät nyt kuntien kaavoittajiin.

– Nykyinen asumistukijärjestelmä on joillekin perheille hyvä järjestelmä. Sille voisi tietysti olla jokin vaihtoehto, kuten suora rahallinen tuki, joka ei olisi korvamerkitty asumiseen. Täytyy muistaa, että nykyinen järjestelmä toimii melko hyvin. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Tuukka Saarimaa arvioi.

Saarimaan mukaan usein on esitetty, että asumistuki nostaa vuokria.

– Suora rahallinenkin tuki, jota ei olisi korvamerkitty asumiseen, voisi myös nostaa vuokria, jos raha käytettäisiin asumiseen, hän pohtii.

Saarimaan mukaan tämä johtuu lopulta siitä, että asuntotarjonta ei reagoi kysynnän kasvuun. Kestävä tapa alentaa asumiskustannuksia ja siten myös asumistuen määrää on rakentaa reilusti lisää asuntoja sinne, missä asunnoille on kysyntää.

Kelan asiantuntija muistuttaa asumisen tukemisen tavoitteesta.

– Yleisen asumistuen tarkoitus on turvata mahdollisuus kohtuulliseen asumiseen esimerkiksi työttömyyden kohdatessa, suunnittelija Mirja Peltonen Kelasta kertoo.

Hän muistuttaa, että yleinen asumistuki uudistui vuoden 2015 alusta.

– Sitä selkeytettiin ja tehtiin entistä läpinäkyvämmäksi. Toki lainsäädäntöön on silti jäänyt vielä monimutkaisuuksia, hän arvioi.

Yleisen asumistuen määrän voi itse arvioida Kela.fi-sivulta löytyvällä laskurilla. Myös hakemuksen voi kätevästi tehdä verkossa.

Näin toimitaan Suomessa ja muissa maissa

  • Ruotsissa lapsiperheet ja pienituloiset 18–28-vuotiaat voivat saada asuntoavustusta. Avustuksen suuruus määräytyy tulojen, asuntokustannusten, asunnon koon ja lasten lukumäärän mukaan.
  • Isossa-Britanniassa vastaukseksi asumisen tukemiseen kehitettiin Universal Credit, yhden yleistuen mallin. Työttömyysetuudet, asumistuki, matalapalkkatuki, lapsiperheen tuet sairaspäiväraha, työmarkkinatuki ja toimeentulotuki. Tuki vähenee tulojen noustessa. Tukeen vaikuttavat mm. kotitalouden tilanne asuinkustannukset. Malli on tietojärjestelmäpohjainen. Efektiivinen marginaalivero ei koskaan ylitä 72,3%.
  • Saksassa voi hakea tulotukea. Sitä voi käyttää asumiseen.
  • Tanskassa asumistuen saaminen riippuu tuloista.
  • Virossa tuetaan omistusasumista
  • Suomessa asumisen kustannuksia korvataan pienituloisille yleisellä asumistuella, eläkkeensaajan asumistuella, opintotuen asumislisällä tai sotilas­avustuksen asumisavustuksella. Yleinen asumistuki on tarkoitettu helpottamaan pienituloisten ruokakuntien asumismenoissa. Yleistä asumistukea voi saada vuokra- tai omistusasuntoon. Asumistuen määräytymiseen vaikuttavat ruokakunnan aikuisten ja lasten lukumäärä, asunnon sijaintikunta, bruttokuukausitulojen yhteismäärä. Asumistuki myönnetään yleensä vuodeksi eteenpäin.
  • Omistusasujia tuetaan asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudella.
Lähteet: Eurostat, Sosiaalivakuutus.fi ja Kela

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt