Kartta paljastaa, asutko syöpäriskiä nostavalla radonalueella – ”Tietyllä tapaa henkilökohtainen päätös”

Puolet suomalaisten säteilyannoksesta tulee radonista. Kyseessä on näkymätön, radioaktiivinen kaasu, jolle altistuminen lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään.

Radon huoneilmassa on terveysriski.

25.11.2016 19:19

Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maailman maissa. Erityisen korkean radonpitoisuuden maakuntia ovat Kanta-Häme, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Päijät-Häme ja Etelä-Karjala. Myös itäinen Uusimaa on radonin suhteen punaista aluetta.

– Kaikista Suomen kunnista löytyy ylityksiä ja voisi sanoa, että koko Suomi on riskialuetta, kertoo tarkastaja Olli Holmgren Säteilyturvakeskuksesta (STUK).

Radonia ei voi nähdä tai aistia, eikä säteily aiheuta oireita. Radonille altistuminen kasvattaa kuitenkin merkittävästi etenkin tupakoitsijoiden riskiä sairastua keuhkosyöpään. Säteily on riski myös muille, sillä tutkimusten mukaan vuosittain noin 40 tupakoimatonta ihmistä sairastuu keuhkosyöpään radonin vuoksi Suomessa.

– Se on varsin ikävää, jos se omalle kohdalle sattuu. Keuhkosyöpä pääsee yleensä etenemään varsin pitkälle, ennen kuin se havaitaan, minkä vuoksi sen hoitoennuste on varsin huono, Holmgren muistuttaa.

Lapset ovat erityisen herkkiä säteilylle ja heidän suojeleminen radonaltistukselta onkin erityisen tärkeää. STUK teki valvonnan tehoiskun muutama vuosi sitten päiväkoteihin. Tänä vuonna vuorossa ovat koulut.

– Sieltäkin varsin isoja pitoisuuksia löytyy silloin tällöin, mutta suurin osa päiväkodeista ja kouluista on varsin hyvällä mallilla radonpitoisuuksien suhteen.

Kolme syytä säteilyn suureen määrään

Radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita graniittisen kallio- ja maaperän vuoksi. Soraharjujen päälle rakennetuissa taloissa radonia on tavallista enemmän. Myös kylmä ilmasto vaikuttaa säteilypitoisuuksien nousuun.

– Kun ulkona on kylmä ja sisällä lämmintä, syntyy savupiippuilmiö: kun lämmin ilma nousee ylöspäin, se alipaineistaa asunnot. Alipaine imee maaperästä radonpitoista ilmaa.

Kylmä ilmasto vaikuttaa siihenkin, että talot pyritään Suomessa rakentamaan mahdollisimman energiatehokkaasti, jolloin seinärakenteet ovat tiiviit ja ilman vaihtuvuus on esimerkiksi Keski-Eurooppaan verrattuna pienempi.

– Meillä suositaan maavaraista lattialaattaa, joka erikseen valetaan sokkelin sisäpuolelle. Se on yksi tekijä, minkä takia Suomessa mitataan niin suuria radonpitoisuuksia. Muissa maissa saatetaan käyttää yhtenäistä laattaa tai kellareita, jotka osaltaan vähentävät radonongelmia, Holmgren selittää.

Radonia mitataan huoneilmasta huomaamattomalla, mustalla purkilla.

STUK suosittelee mittamaan radonpitoisuudet kaikissa pientalo- ja rivitaloasunnoissa sekä kerrostalojen alimpien kerrosten asunnoissa. Mittauskausi on marraskuun alusta huhtikuun loppuun.

Jos radioaktiivisen radonin pitoisuudet ovat yli suositusarvojen, niitä voidaan pienentää radonkorjauksilla. STUK suosittelee korjauksia, kun pitoisuus ylittää 200 Bq/m3. Keskimäärin radonkorjaus maksaa suomalaisessa pientaloasunnossa 2 300 euroa.

– Selvää turvallista rajaa radonpitoisuuden suhteen ei ole olemassa. Se minkälaisen riskin on valmis ottamaan ja missä pitoisuudessa haluaa asua, on tietyllä tapaa henkilökohtainen päätös.

Säteilyturvakeskus mittaa radonin huomaamattomalla, mustalla purkilla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?