VR:n Risto-veturi makaa ryteikössä Englannissa – IS selvitti huikean tarinan: tämän takia kylkeen maalattiin natsien hakaristi - Kotimaa - Ilta-Sanomat

VR:n Risto-veturi makaa ryteikössä Englannissa – IS selvitti huikean tarinan: tämän takia kylkeen maalattiin natsien hakaristi

Suomalainen höyryveturi oli filmitähti ja kantoi kyljessään natsisymbolia.

26.11.2016 15:00 | Päivitetty 26.11.2016 10:30

Ilta-Sanomat kertoi maanantaina, kuinka VR:n vanha höyryveturi 1077 löytyi keskeltä ryteikköä Actonista Suffolkin ja Essexin kreivikuntien rajalta Englannissa.

Hylätty veturivanhus kasvaa sammalta keskellä korpea.

Ensimmäisenä veturilöydöstä kertonut Daily Mail kuvaili Tr1-veturia, eli Ristoa, Harry Potter -kirjoissa kuvatuksi Tylypahkan junaksi.

Höyryveturin numero on 1077. Se on saksalaisen Jungin vuonna 1953 valmistama.

Daily Mail ei kuitenkaan osannut kertoa, miksi veturi ruostuu nykyään ryteikön keskellä Suffolkissa.

Suomessa asiasta sen sijaan ollaan perillä.

– Se on vähän surkuhupaisa juttu, kertoo junista tietokirjoja kirjoittanut Sakari K Salo. Hän tuntee kyseisen höyryveturin vaiheet alusta loppuun.

Tr1 1077 -veturilla on melkoinen tarina kerrottavanaan.

Suomalainen höyryveturi 1077 on ollut vuosia Actonissa paikallisten retkeilijöiden ihmetyksen kohteena.

Sotien jälkeen VR:llä oli raju pula kalustosta ja sotakorvausten täyttämiseksi junaverkkoa oli kehitettävä vauhdilla.

Tr1-vetureita rakennettiin vuodesta 1940 alkaen Tampellan ja Lokomon tehtailla, mutta materiaalipula sai VR:n tekemään myös ostoja Saksasta.

Höyryveturi 1077 rakennettiin vuonna 1953 Saksassa Arnold Jungin veturitehtaassa. Junaharrastaja tunnistaa 1077:n saksalaisvalmisteiseksi esimerkiksi kattilan päällyslevyjen liitosvanteiden kirkkaasta pinnoitteesta.

Koska Tr1 oli varsin raskas, sallittiin sen liikennöidä vain Suomen parhailla radoilla. Veturi veti tavarajunaa Kouvolan, Tampereen ja Karjaan linjoilla. Se vauhditti sodanjälkeisen Suomen teollistumista vetämällä rahtia kaikilla 1600 hevosvoimallaan.

Harvakseltaan 1077 toi myös henkilöjunan Riihimäeltä Helsinkiin.

Tr1 1077 vetää 10.4.1969 Malmin ja Pukinmäen välillä Riihimäeltä lähtenyttä henkilöjunaa H 206, jonka tuloaika Helsinkiin oli klo 7.20

Veturin kylkeen maalattiin hakaristiä kannatteleva kotka

Etelä-Suomen raideverkkoa alettiin sähköistää 1970-luvun alkupuolella. Vanhoja höyryvetureita, 1077 mukaan luettuna, lähetettiin pohjoiseen. Junan pilli vihelsi säännöllisesti Oulun linjoilla vuoteen 1975 asti, jolloin höyryvetureiden käytöstä luovuttiin.

Massiivista ja näyttävää veturia ei kuitenkaan tässä vaiheessa jätetty lepäämään laakereillaan. Yhdysvaltalainen filmiryhmä tarvitsi höyryvetureita pohjoisessa. Michael Cainen tähdittämässä vuoden 1976 Kotka on laskeutunut (The Eagle has landed) -sotaelokuvassa Varsovan aseman paikkaa toimittaa Rovaniemen rautatieaseman ratapiha.

1077 saapuu kuvaan natsijunaksi maskeerattuna, joskin näkyvämmän roolin elokuvassa sai aikalainen 1073 (käyttää elokuvassa numeroa 1070). Molempien veturien hytin kylkeen maalattiin hakaristiä kannatteleva kotka. Juna jyskyttää ratapihalla samalla, kun sankarit ottavat yhteen natsien kanssa.

1077 veti 20.4.1976 tavarajunaa Oulusta Haukiputaalle. Sieltä se jatkoi Rovaniemelle Kotka on laskeutunut -elokuvan filmitähdeksi. Vaihdemies ojentaa ilmoitusrenkaalla siihen kiinnitetyn ilmoituksen kuljettajalle.

Filmitähtiuran jälkeen 1077 ajoi viimeiset kilometrinsä takaisin Ouluun 10. toukokuuta 1976. Sieltä se hinattiin kaltaistensa tavoin polttoainepulan varalta perustettuun puolustusvoimien kriisivarastoon Haapajärvelle. Käytännössä veturi hylättiin varikolle.

– Ruotsissa veturit olisi katettu säältä suojaan, mutta Suomessa ne jäivät taivasalle, Salo harmittelee.

Edessä oli lähes 15 vuotta lojumista ja ruostumista. Äkillisen kriisin sattuessa veturit eivät olisi hievahtaneet metriäkään.

Brittiliikemiehet kiinnostuivat Suomen veturiaarteista

Vuonna 1990 sai 1077 uuden kotimaan. Nousukauden koittaessa brittiliikemiehet olivat kiinnostuneet Suomen hylätyistä veturiaarteista. Tarkoitus oli varjella junaperintöä ja kunnostaa rapistuneet veturit. Suomalaisvetureita laivattiin britteihin 90-luvun taitteessa toistakymmentä.

Ristot 1077 ja 1070 Rovaniemen veturitallilla 10.5.1976. Elokuvan otokset ovat takanapäin ja edessä enää vetureiden viimeinen ajo tavarajunaa vetäen Ouluun.

Salo kertoo, että 1077 laivattiin Felixtowen satamaan Suffolkissa. Sieltä matka jatkui lavetilla Actoniin, reilun 50 kilometrin päähän.

Vetureita ostaneiden liikemiesten suunnitelmissa kiilsi jopa monen kilometrin museorata Cornwallissa.

Suomalaisten junien ajamiselle saarivaltakunnassa oli kuitenkin vissi este: Suomessa käytetään leveämpää raidetta, kuin suuressa osassa Eurooppaa. Täkäläinen raideleveys on 1524 millimetriä, kun eurooppalainen standardileveys on 1435 millimetriä.

Veturin pyörästöä ei voinut kaventaa, vaan ainoa vaihtoehto olisi rakentaa uusi tai limittäisraide.

– Missään ei ollut rahaa rakentaa pitkää raidetta suomalaiselle kalustolle.

Parhaimmillaan suomalaiset höyryveturit puksuttivat puolen kilometrin rataa. Sillä matkalla ei raskas höyryveturi voinut kiihdyttää lähellekään 80 kilometrin huippunopeutta.

Brittien junainto hiipui ja ylevä idea veturien kunnostamisesta päättyi jopa romukauppaan.

Salo pitää todennäköisenä, että 1077 ei ole liikkunut paikaltaan Actoniin päätymisensä jälkeen, vaan se jämähti nykyisille paikoilleen. Valokuvat eivät paljasta, löytyykö junan takaa kiskoja. Saattaa olla, että paikka, johon veturivanhus laskettiin, on myöhemmin metsittynyt.

Sakari K Salo pitää todennäköisenä, ettei veturi ole liikkunut metriäkään Actoniin saavuttuaan.

1077:n viimeiseksi tehtäväksi jäi siis brittiretkeilijöiden mielikuvituksen ruokkiminen harrypottermaisella ulkomuodollaan.

Onko veturivanhuksen tuhoutuminen luonnon armoilla suuri menetys suomalaiselle junahistorialle?

– Ei. Riston aihioita on riittämiin. Jotkut varaosat, muun muassa ilmapumput ovat kuitenkin harvinaisia. Ehkäpä suurin menetys on osissa, Salo pohtii.

Pahoin rapistunut juna ei ole kokenut vakavaa vandalismia, sillä muun muassa sen mittarien lasit ovat ehjiä.

Suomenkieliset sylinteriöljyä koskevat ohjeet paljastivat briteille, mistä maasta löydetty veturi on peräisin.

Raskas höyryveturi Tr1

Pituus 22,25 m

Paino työkunnossa 157 tonnia

Teho noin 1600 hevosvoimaa

Nopeus 80 kilometriä tunnissa

Tr1-sarjan vetureita kutsutaan usein Ristoiksi, sillä ensimmäinen niistä valmistui Risto Rytin presidenttikaudella. Näin ne myös erotetaan Hr1-sarjan pikajunavetureista Ukko-Pekoista.

Lokomo, Tampella ja saksalainen Jung (20 kpl v. 1953) rakensivat vuosina 1940-1957 VR:lle 67 Ristoa tunnusnumeroilla 1030–1096.

Wikipedian mukaan Risto-vetureista on jäljellä 20 kappaletta, mukaan lukien epäonninen 1077. Yksikään veturi ei ole ajokuntoinen.

Tr1-veturit poistettiin liikenteestä 1970-luvulla siirryttäessä dieselkalustoon.

Lähteet: Suomen Rautatiehistoriallinen Seura, Wikipedia

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?