Eläkeläinen Irja, 83, sinnittelee tuhannella eurolla kuussa: ”Saattaa ikä loppua ennen lottovoittoa” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Eläkeläinen Irja, 83, sinnittelee tuhannella eurolla kuussa: ”Saattaa ikä loppua ennen lottovoittoa”

Suomessa asuu koko Länsi- Euroopan köyhimmät eläkkeensaajat, kertoo Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko.

83-vuotias Irja Oksa osaa nauttia ilmaisista asioista kuten liikunnasta ja raikkaasta ilmasta. Hän harrastaa muun muassa sauvakävelyä.­

20.11.2016 10:01

VANTAAN Hakunilassa asuva Irja Oksa, 83, sinnittelee tuhannen euron nettotuloilla ja tekee kaikkensa pysyäkseen terveenä ja hyvässä kunnossa.

Irjan pieni eläke on peruja pitkään jatkuneesta yrittäjän urasta.

– Minulla oli kotikampaamo. Yksityisyrittäjän eläkemaksu oli siihen aikaan niin korkea, etteivät rahat olisi riittäneet mihinkään muuhun. Jos ei maksanut, jäi ilman eläketurvaa. Onneksi pääsin töihin Vantaan kaupungille ja sain olla uimahallin kassana 14,5 vuotta.

Irja on sota-ajan lapsi ja Karjalan evakko, joten hän on tottunut elämään niukalla toimeentulolla sekä ajattelemaan positiivisesti.

– Ostan ruuat tarjouksesta edullisesti ja laitan itse. Kirpputorilta olen saanut paljon käyttökelpoisia vaatteita, samoin tyttäreltäni, joka tekee töitä vaatealalla.

 78 euroa saan asumistukea, mutta se sisältyy tuhannen euron nettotuloihin, joiden pitää riittää kaikkeen.

– Käytän myös hyväkseni Vantaan kaupungin tarjoamia ilmaispalveluita ja kuulun eläkeläiskerhoon, joka järjestää reissuja ja tanssitoimintaa.

IRJA SÄÄSTÄÄ rahaa myös pyöräilemällä. Kesäisin hän taittaa pitkiäkin matkoja pyörän selässä, mutta talvella on pakko turvautua bussikyytiin. Bussimatkoihin hän laskee käyttävänsä vuosittain noin 300 euroa.

– Sitä mieltä olen, että yli 75-vuotiaiden pienituloisten eläkeläisten pitäisi saada 50 prosentin alennus julkisen liikenteen maksuista, sanoo Irja.

Suurin osa Irjan eläkkeestä menee asumiseen: hän asuu omistusasunnossa, mutta remontin vuoksi yhtiövastike on yli 300 euroa kuussa. Lisäksi tulevat sähkö-, vesi- ja puhelinkulut.

– 78 euroa saan asumistukea, mutta se sisältyy tuhannen euron nettotuloihin, joiden pitää riittää kaikkeen. Ja kyllä se riittääkin, kun ei matkustele. Johonkin alennushintaiseen Viron-reissuun kykenisin kyllä säästämään rahat.

Irja ei tupakoi eikä käytä alkoholia, mutta lottoon hän sijoittaa joka viikko muutaman euron. Lottovoitosta hän on nähnyt unia, mutta toistaiseksi voitot ovat menneet sivu suun.

– Ehkä tässä saattaa ikä loppua ennen lottovoittoa, hän heläyttää.

 Voin sanoa vain, että elämä on ihanaa. Mottoni on, että sitä pitää elää tässä ja nyt, ei eilisessä eikä huomisessa.

Irja osaa nauttia ilmaisista asioista kuten liikunnasta ja raikkaasta ilmasta: pyöräilyn lisäksi hän harrastaa sauvakävelyä sekä jumppaa.

– Joka aamu teen aamujumpan tässä kotona. Minulla on kahden kilon käsipainot, joita nostelen. Vantaan kaupunki tarjoaa eläkeläisille ilmaisen sporttikortin, jolla voisi käydä kuntosalilla, mutta en oikein ole kuntosali-ihmisiä.

Irja Oksa pitää kuntoilua tärkeänä asiana terveytensä kannalta.­

SAIRAUDET OVAT pysyneet Irjasta kohtuullisen hyvin loitolla, mistä hän on hyvin onnellinen.

– Lääkkeitä tarvitsen vain viherkaihiin, joka todettiin, kun olin 70-vuotias. Silmätippoihin ja silmälääkärikäynteihin menee vuodessa noin 170 euroa.

Parasta lääkettä ovat ihmissuhteet.

– Lapset ja lapsenlapset ovat tärkeintä mitä äitinä ja mummona olen saanut kokea, sukulaisia ja ystäviä unohtamatta.

– Voin sanoa vain, että elämä on ihanaa. Mottoni on, että sitä pitää elää tässä ja nyt, ei eilisessä eikä huomisessa.

– Ennen olin kova murehtimaan kaikenlaisia juttuja, mutta kun lopulta tajusin, että se on aivan turhaa, selästä putosi kymmenen kilon taakka, Irja kertoo.

IRJA OKSAN kohtalon jakaa nykypäivänä entistä useampi suomalaiseläkeläinen. EU on määritellyt yksin elävän ihmisen köyhyysrajaksi 1 190 euroa kuukaudessa. Kahden aikuisen taloudessa vastaava luku on 1 785 euroa.

Moni eläkeläinen joutuu laskemaan rahansa todella tarkkaan, jotta saa ne riittämään kaikkeen tarvittavaan.­

Kansaneläkkeitä leikattiin viime vuodenvaihteessa ensimmäistä kertaa Suomen eläkejärjestelmän historiassa, ja ensi vuonna niitä leikataan lisää. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n toiminnanjohtajan Timo Kokon mukaan eläkeläisköyhyys eli yli 65-vuotiaiden pienituloisuus on meillä yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin.

– OECD:n tekemästä vertailusta selviää, että Suomessa asuu koko Länsi-Euroopan köyhimmät eläkkeensaajat. Tuon vertailun mukaan yli 65-vuotiaiden yksinasuvien köyhyysaste on 28 prosenttia, sanoo Kokko.

Hän kertoo ikäihmisten velkaongelmien ja toimeentulovaikeuksien kasvavan jatkuvasti. Ruoka-avussa käyvistä ihmisistä 38 prosenttia on eläkkeensaajia.

Köyhä tinkii ruuasta, lämmöstä ja lääkärikuluista.

– Lääkkeitä puolitetaan tai syödään vähemmän kuin on määrätty. Köyhyys myös voi pakottaa jäämään kotiin. Iäkkäänä ja huonokuntoisena kotona asuminen sujuu vain, jos on varaa ostaa palveluita. Palvelutaloon muuttaminen on taloudellisesti mahdotonta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?