Harvinainen alkueläin levisi ensi kertaa vesiverkon kautta – Äänekoskella jo 23 kantajaa

Julkaistu:

Jo yli kuukauden Äänekoskella jyllännyt vesikriisi on Suomen oloissa ainutlaatuinen. Kyseessä on ensimmäinen kerta kun dientamoeba fragilis -niminen alkueläin eli ameeba on levinnyt vesiverkoston kautta.
Laukaan ympäristötoimenjohtaja Jukka Lappalainen kertoo saaneensa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijalta vahvistuksen tapauksen ainutlaatuisuudesta. Verkostosta on löytynyt myös toista Suomen oloissa harvinaista taudinaiheuttajaa, sapovirusta.

– Kuin olisi saatu kaksi Mustaa Pekkaa. Alkueläimen löytyminen on kuulemma aihe, joka kelpaa kansainvälisen lääkärilehden aiheeksi, Lappalainen hämmästelee.

Dientamoeba fragilis -loinen jyllää nyt todistetusti jo 23 äänekoskelaisen elimistössä. Laboratoriossa on analysoitu nyt 96 näytettä. Lisää kantajia on luvassa.

– Lähetteitä labraan on yhteensä noin 200. Todennäköisesti positiivisia näytteitä tulee siis vielä lisää, Äänekosken apulaisylilääkäri Marju Tammelin arvioi.

Kriisin käynnisti nelostien työmaalla sattunut tapaturma, jossa kaivuri rikkoi vesiputken. Paineen aleneman seurauksena ilmastusventtiili imaisi puhtaan veden verkkoon jätevettä. Sekä vesi- että jätevesiputki olivat samassa huoltokaivossa.

Vesinäytteistä löytyi aluksi kolibakteereita, ihmisnäytteistä pian myös sapovirusta. Ihmisten bakteerinäytteissä ei ole ollut löydöksiä. Alkueläimiä todettiin pidemmän itämisajan vuoksi vasta viime viikolla.

Mahdollisesti joku oireeton kantaja on tuonut alkueläimen ulkomailta. Kantaja on saanut sen todennäköisesti ruoasta tai juomasta, Tammelin pohtii ameeban tietä vesiverkostoon.

Erilaisia vatsavaivoja aiheuttava Dientamoeba fragilis tunnetaan kohtalaisen huonosti. Tammelin korostaa kuitenkin, ettei kyseessä ole hengenvaarallinen loinen.

Sitkeä se tosin voi olla. Tiedossa on, että ennen diagnoosia kyseinen alkueläin on voinut piinata joitain yksilöitä kuukausia, jopa vuosia. Toisaalta monille kantajille loinen on esimerkiksi salmonellan tapaan täysin oireeton.

– Yleensä ensimmäinen lääkitys puree. Jos ei pure, niin vaihtoehtoisia lääkityksiä on.

Vesikriisi ei koske Äänekosken keskusta-aluetta vaan etelässä ja lännessä sijaitsevia Hietaman ja Parantalan kyliä. Asukkaita rauhoitellaan sillä, ettei alkueläin leviä helposti ihmisestä ihmiseen.

Taru Merin ja Antti Lavikaisen kirjoittamassa artikkelissa (Duodecim 13/2012) tosin mainitaan seuraavaa: ”Dientamoeba fragilis leviää helpohkosti esimerkiksi perheissä tai laitoksissa.”

– Leviäminen ihmiseltä ihmiselle on mahdollista. Se tarkoittaa, että ulostetta kulkeutuu käsien kautta suuhun, Tammelin kertoo.

Hyvä käsihygienia onkin isossa roolissa, jotta alkueläimestä päästään eroon. Potilasnäytteiden perusteella ei ole tähän mennessä selvää viitettä, että loinen olisi levinnyt saman perheen piirissä helposti.

Ongelma-alueilla on edelleen voimassa vedenkeittokehotus – juuri ameeban takia.

– Muista taudinaiheuttajista on jo päästy eroon kloorauksen ansiosta, Lappalainen sanoo.

Lähipäivinä selviää myös se, miten klooraus on tehonnut dientamoeba fragilikseen.

– Sen kanssa on edessä vielä viimeinen vääntö eli mahdollisesti teemme vielä yhden sokkikloorauksen. Uskon, että viimeistään joulukuun alkupuolella tämä savotta on ohi ja ihmiset voivat viettää normaalin joulun. Mutta tällaisissa asioissa emme voi terveysviranomaisina myöskään hätiköidä, Lappalainen korostaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt