Kotimaa

IS-selvitys: Yli 400 ihmistä ei saa omistaa eläimiä Suomessa - ”Kiellon valvominen ei ongelmatonta”

Julkaistu:

Suomessa määrätään vuosittain kymmeniä eläintenpitokieltoja. Osa eläimiin kohdistuvista rikoksista on raakoja.
Eläimiin kohdistuvat kaltoinkohtelut työllistävät jatkuvasti Suomen poliisia.

Esimerkiksi 35-vuotiaan miehen epäillään tappaneen entisen naisystävänsä 4-vuotiaan rottweilerin Joensuussa syyskuun lopulla. Poliisin epäilyksen mukaan mies halusi kostaa parisuhteen päättymisen.

– Epäilysten mukaan mies tunkeutui eron jälkeen naisen asuntoon luvatta, jonka jälkeen otti koiran sieltä asunnosta, rikoskomisario Kari Kuokkanen Itä-Suomen poliisista kertoo Ilta-Sanomille.

– Mies on sitten taluttanut koiran pihalle ja epäilysten mukaan tappanut sen kääntöveitsellä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Miestä epäillään muun muassa törkeästä kotirauhan rikkomisesta ja törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Asia on siirtynyt syyttäjälle syyteharkintaan ja miestä saattaa odottaa mahdollisen vankeusrangaistuksen lisäksi myös eläintenpitokielto.

Suomessa oikeus päättää viime kädessä siitä, määrätäänkö ihminen eläintenpitokieltoon vai ei. Eläintenpitokielto voi napsahtaa törkeän eläinsuojelurikoksen lisäksi eläinsuojelurikoksesta, lievästä eläinsuojelurikoksesta, eläinsuojelurikkomuksesta tai eläintenkuljetusrikkomuksesta.


IS:N tekemän selvityksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä 407 ihmistä, jotka on määrätty eläintenpitokieltoon.

Heistä 112 on määrätty pysyvään ja loput määräaikaiseen kieltoon.



Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

”Ne laihtuvat ja kuihtuvat”

Eläinsuojelurikoksiin erikoistunut kihlakunnansyyttäjä Mirja Seppänen Itä-Suomen syyttäjänvirastosta kertoo, että eläintenpitokieltojen taustalla on erilaisia tekoja, jotka kohdistuvat kotieläimiin ja tuotantoeläimiin.

 

Nurmeksessa jouduttiin lopettamaan vajaat 400 lammasta, kun niiden villoja ei ollut keritty ollenkaan.

– On yleistä, että lähdetään reissuun ja kissa jätetään kotiin, jolloin kukaan ei käy hoitamassa kissaa ja hoito laiminlyödään, Seppänen sanoo esimerkin lievästä tapauksesta.

– Nurmeksessa jouduttiin lopettamaan vajaat 400 lammasta, kun niiden villoja ei ollut keritty ollenkaan. Lampaiden liikkuminen oli siinä vaiheessa jo tuskaista, Seppänen mainitsee esimerkin vakavasta tapauksesta.

– Jos eläimet on jätetty ilman ruokaa, ne laihtuvat ja kuihtuvat, mikä aiheuttaa myös kärsimystä, Seppänen mainitsee.



Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Avioerokin voi johtaa vakavaan tilanteeseen

Seppäsen mukaan eläinten kaltoinkohtelun taustalla on tyypillisesti omistajan heikentynyt terveys- tai taloustilanne.

– Harvoin teon taustalla on puhdasta ilkeyttä. Toki on myös välinpitämättömyyttä, eli ei viitsitä ulkoiluttaa ja hankkia esimerkiksi koiralle ruokaa.

– Usein teon taustalla on kuitenkin omistajan sairaus tai uupumus. Tai sitten henkilö on joutunut työttömäksi, eli on rahavaikeuksia, ja ei ole ollut rahaa hankkia ruokaa, mutta ei ole osattu päästää niistä eläimistä irti.

– Hyvin usein taustalla on avioerotilanne. Eli toinen lähtee, ja jättää eläimet toisen haltuun, jonka jälkeen eläimistä tapellaan.



Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Näin eläinsuojelurikosten tutkinta alkaa

Eläinsuojelurikoksen poliisitutkinta alkaa tyypillisesti siitä, kun naapuri ilmoittaa epäilyttävästä havainnosta valvontaeläinlääkärille.

– Valvontaeläinlääkäri lähtee tarkastuskäynnille, jonka jälkeen asia voi edetä poliisille, kihlakunnansyyttäjä Seppänen sanoo.

Valvontaeläinlääkärit tekevät myös vuosittaisia tarkastuskäyntejä tuotantotiloille, jolloin he voivat ilmoittaa epäilyttävistä olosuhteista poliisille.

 

Valvontaeläinlääkärillä on matala kynnys tehdä tutkintapyyntö poliisille.

– Valvontaeläinlääkärillä on matala kynnys tehdä tutkintapyyntö poliisille, Seppänen sanoo.

Valvonta on hankalaa

Oikeuden määräämä eläintenpitokielto voi koskea tiettyjä tai kaikkia eläimiä. Seppänen myöntää kiellon valvonnan olevan hankalaa.

– Eläimenpitokieltoon määrätty henkilö ei saa omistaa ja vastata eläimen hyvinvoinnista. Eläintenpitokielto ei saa kuitenkaan koskea muita perheenjäseniä, eli esimerkiksi puolisoa, Seppänen sanoo.

Käytännössä eläintenpitokieltoon määrätyn puoliso voi siis omistaa eläimiä.

Seppäsen mukaan sellaisiakin tapauksia on tutkittu, että puolisoa on käytetty verukkeena, vaikka eläintenpitoon määrätty henkilö on ollut todellinen eläintenomistaja.

– Tämmöisiä tapauksia on hirveän vaikea näyttää toteen, Seppänen sanoo.

Myös Jyväskylän kaupungin vastaava valvontaeläinlääkäri Sanna Hanhilahti sanoo, että kiellon valvonta on hankalaa.

– Eläimenpitokiellon valvominen ei ole ongelmatonta.

– Kieltoon määrätty ihminen voi esimerkiksi muuttaa toiselle paikkakunnalle ja aloittaa siellä eläintenpidon. Eli muutetaan riittävän kauas, ettei paikkakunnalla tunneta. Asia voi tulla paikallisen viranomaisen tietoon vasta silloin, kun uusista ongelmista ilmoitetaan, Hanhilahti sanoo.

Kolme esimerkkitapausta:

Maatilan emännälle 60 päiväsakkoa

Lopella maatilaa pitänyt nainen aiheutti lukuisille eläimille tarpeetonta tuskaa vuoden 2014 toukokuun ja viime vuoden lokakuun välisenä aikana.

Hyvinkään käräjäoikeuden mukaan nautojen, lampaiden, hevosten, sikojen, koirien, kanojen ja kanien pito-olosuhteissa oli puutteita. Lampaiden tarhassa oli vaarallisia rakenteita. Myös nautojen ja lampaiden sääsuojat olivat likaiset ja lantaiset.


Sioilla ja kaneilla ei ollut riittävästi puhdasta ja raikasta vettä, minkä lisäksi naudoilla ei ollut asianmukaisia juoma-astioita. Nainen ei hoitanut tilaa pääsääntöisesti, vaan hän kävi välillä muualla töissä. Nainen kasvatti karjaa itselleen.

Tilalle tehtiin kuusi eläinsuojelutarkastusta. Laiminlyöntejä korjattiin tarkastusten välillä vain osittain. Nainen kertoi oikeudessa, että hänen tarkoituksenaan oli rakentaa miehensä kanssa eläinpiha uuteen paikkaan, mutta heille tuli ero. Tilalle tehdyt tarkastuskäynnit tapahtuivat eron jälkeen.


Hyvinkään käräjäoikeus tuomitsi 41-vuotiaan naisen eläinsuojelurikoksesta 60 päiväsakkoon, joka teki hänen tuloillaan 660 euroa. Nainen määrättiin kaikkia eläimiä koskevaan eläintenpitokieltoon, joka kestää 9.5.2018 asti.

Oikeus määräsi myös naisen kaikki eläimet valtiolle menetettäväksi. Hän sanoi kuitenkin oikeudessa, ettei tilalla ole enää eläimiä. Oikeus antoi tuomion aiemmin tässä kuussa.

Naudoilla tuskaisat oltavat

Hämeenkyrössä sijainneelle maatilalle tehtiin lähes kymmenen eläinsuojelutarkastusta. Tarkastuskäynneillä huomattiin lukuisia puutteita, mutta huomautuksista huolimatta maatilan isäntä ei korjannut kaikkia vikoja.

Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan tilalla olleet noin 15 nautaa joutuivat kokemaan tarpeetonta kipua, kärsimystä ja tuskaa. Nautojen pitopaikkoja ei pidetty puhtaana, navetan ilmanlaatu ei ollut sopiva, myös valaistuksessa oli puutteita.

 

Lantaa oli kertynyt nautojen karvapeitteeseen siinä määrin, että myös siitä aiheutui naudoille kipua.

– Nautojen sorkat olivat siinä kunnossa, että niistä aiheutui kipua naudoille. Lantaa oli kertynyt nautojen karvapeitteeseen siinä määrin, että myös siitä aiheutui naudoille kipua, Pirkanmaan käräjäoikeus kirjoitti tuomiossaan.

Oikeuden mukaan 46-vuotias mies syyllistyi eläinsuojelurikokseen, joka tapahtui viime vuoden heinäkuun ja tämän vuoden heinäkuun välisenä aikana. Mies tuomittiin 80 päiväsakkoon, joka teki hänen tuloillaan 720 euroa.

Mies määrättiin tuotantoeläimiä koskevaan eläintenpitokieltoon, joka kestää 5.10.2021 asti. Mies menetti omistamansa naudat valtiolle. Mies on ilmoittanut tyytymättömyytensä tuomioon.

Kymmenet koirat ja kissat majailivat ulosteiden seassa

Syyttäjä vaatii kissoista ja koirista huolehtineelle kaksikolle ehdollista vankeusrangaistusta sekä vähintään kolmen vuoden eläintenpitokieltoa.

Syyttäjän mukaan mies sekä nainen laiminlöivät noin sadan koiran ja viiden kissan hoidon Luumäellä. Kaksikko vastasi kunnan löytöeläintoiminnasta.


Syyttäjän mukaan koirien asuintiloissa oli runsaasti virtsaa ja ulostetta. Syytteen mukaan koirien turkit olivat takkuisia ja niiden rokotuksista ei oltu huolehdittu.

Kissat olivat niin nälissään, janoissaan ja kärsineitä, että ne jouduttiin lopettamaan.

Epäilty rikos tapahtui viime vuoden maaliskuun ja tämän vuoden toukokuun välisenä aikana. Etelä-Karjalan käräjäoikeus antaa asiassa tuomion 24. marraskuuta.

Eläintenpitokielto

–Oikeus määrää törkeään eläinsuojelurikokseen syyllistyneen lähtökohtaisesti aina eläintenpitokieltoon. Oikeus voi jättää kiellon määräämättä, jos siihen on painavia syitä. Myös eläinsuojelurikokseen, lievään eläinsuojelurikokseen, eläinsuojelurikkomukseen tai eläintenkuljetusrikkomukseen syyllistynyt voidaan tuomiota eläintenpitokieltoon.

–Eläintenpitokieltoon määrätty ei saa omistaa, pitää eikä hoitaa eläimiä sekä muuten vastata eläinten hyvinvoinnista. Kielto voi koskea määrättyjä eläinlajeja tai kaikkia eläimiä. Eläintenpitokieltoon tuomittu menettää eläimensä valtiolle.

–Eläintenpitokielto voidaan määrätä vähintään yhden vuoden määräajaksi tai pysyväksi.