Trumpin voitto voi muuttaa Yhdysvaltojen ja Venäjän suhdetta – asiantuntijat avaavat arvaamatonta tilannetta

Asiantuntijoiden mukaan Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi luo Eurooppaan arvaamattoman tilanteen.

9.11.2016 11:42

Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin positiiviset Venäjä-linjaukset ovat olleet esillä vaalikampanjan aikana.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola arvioi, että Venäjä ja Yhdysvallat lähentyvät vallanvaihdoksen myötä.

– Venäjän presidentti Vladimir Putin tuki Trumpin kampanjaa, ja Trump otti poliittisen riskin sanomalla hyviä sanoja Venäjästä ja Putinista. Indikoi, että kun tällaisia riskejä otetaan kampanjan aikana, ne pitävät myös kampanjan jälkeen, Aaltola sanoo.

Aaltolan mukaan Trump näkee Venäjän mahdollisena liittolaisena.

Mahdollisia uusia kehityssuuntia Yhdysvaltain ja Venäjän välillä voivat olla yhteistyö Lähi-idässä ja suhteessa Kiinaan.

– Trump ei pitänyt siitä, että Putin lähestyi Kiinaa. Trump piti presidentti Barack Obaman suurena epäonnistumisena, että Venäjä päästettiin lähestymään Kiinaa. Trumpin silmät ovat enemmän Kiinassa ja siihen Venäjä on otollinen liittolainen.

Itäisen Euroopan tilanne muuttuu

Trumpin transatlanttinen ajattelu perustuu siihen, että myös Venäjä on mukana, Aaltola arvioi.

– Se vaikuttaa Euroopassa siten, ettei Yhdysvallat tule ajamaan mitään sanktiotoimenpiteitä suhteessa Venäjään ja näistä sanktioista tullaan luopumaan varmasti vähitellen. Ukraina on selkeä häviäjä näissä vaaleissa ja Putin selkeä voittaja.

Itäisen Euroopan tilanne on Trumpin valinnan jälkeen erilainen.

– Putin saa sanansa paremmin sanotuksi Itä-Euroopassa erityisesti Natoon kuulumattomien maiden kohdalla, ja tämä vaikuttaa epäsuorasti myös Suomen asemaan ja liikkumavaraan. Yhdysvaltain takaama takalauta ja tasapaino heikkenee jossain määrin.

 Suomen kannattaa nyt ottaa omat etunsa huomioon ja pitää huolta omasta turvallisuudestaan.

On oleellinen kysymys, missä määrin Trump haluaisi pitää yllä Naton pelotearvoa tilanteessa, jossa hän haluaisi Putinista liittolaisen.

Epäselvää on vielä, miten Trump näkee esimerkiksi Baltian aseman.

– Trumpin linja tässä suhteessa on kysymysmerkki, mutta pääpiirteet tiedetään, eli epäilys suhteessa Natoon ja ajatus, että eurooppalaiset liittolaiset ovat Yhdysvalloille taakka.

Aaltola: Suomen olisi nyt vaikeampi saada apua lännestä

Aaltolan mukaan Suomen presidentti Sauli Niinistön näkemykset eurooppalaisen puolustuksen vahvistamisesta istuvat hyvin tähän hetkeen.

– Suomen kannattaa nyt ottaa omat etunsa huomioon ja pitää huolta omasta turvallisuudestaan. On enemmän kysymysmerkki kuin aiemmin, kuinka koordinoidaan turvallisuutta muiden kanssa. Suhde Ruotsiin tulee korostumaan.

Aaltolan mukaan Suomen olisi nyt vaikeampi saada apua lännestä konfliktitilanteessa.

– Kyllä, jos sellainen konfliktitilanne tulisi, mutta toisaalta tämä on konfliktia laskevaa, koska nyt Yhdysvallat on selkeästi valmiimpi kuuntelemaan Venäjää ja tekemään myönnytyksiä.

Onko Venäjä silti tyytyväinen?

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori Hanna Smithin mukaan on kyseenalaista, kuinka paljon Trumpin voitto on Venäjän johdon mieleen.

– Jos öljyn hinta laskee tämän vuoksi, se ei ole hyvä Venäjälle. Venäjä haluaisi kaiken lisäksi yksinoikeuden arvaamattomuuteen maailmanpolitiikassa, mutta nyt se muuttuu toiseen suuntaan, Smith sanoo.

Venäjän ja Yhdysvaltain geopoliittiset intressit törmäävät Kiinassa.

– Venäjä on pyrkinyt luomaan positiivista viritettä Kiinaan päin ja luomaan asetelmaa, jossa Venäjä ja Kiina ovat Yhdysvaltoja vastaan.

 Nyt ei tiedetä, mihin suuntaan tämä on oikeasti menossa. Siinä mielessä kaikki vaihtoehdot ovat auki.

Smith pitää mahdollisena, että Venäjä pyrkii testaamaan Trumpin johtajuutta.

– Se varmaan koskee entisen Neuvostoliiton aluetta pois lukien Baltia. En usko, että Venäjä lähtee ainakaan tässä kohtaa testaamaan Natoa.

Uudessa asetelmassa on Suomellekin arvaamattomia piirteitä.

– Nyt ei tiedetä, mihin suuntaan tämä on oikeasti menossa. Siinä mielessä kaikki vaihtoehdot ovat auki.

Smith arvioi, että Suomi voisi nyt luottaa vähemmän ulkopuoliseen apuun, jos se joutuisi kriisiin Venäjän kanssa.

– Entistä tärkeämmäksi tulee nyt, että osataan hoitaa vahvasti oma tontti ja keskittyä siihen, että Suomella on kyky reagoida tapahtui mitä tapahtui.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?