Maahanmuuttovirasto listasi pakolaiskriisin 3 keskeistä uhkaa Suomen turvallisuudelle

Julkaistu:

Maahanmuuttovirasto on listannut maahanmuuttokriisin mahdollisia vaikutuksia sisäiseen turvallisuuteen ja kokonaisturvallisuuteen.
Maahanmuuttovirasto toteaa syyskuun lopussa laaditussa lausunnossaan, että viimeaikaiset muutokset ja kansainvälisen turvallisuustilanteen heikentyminen ovat luoneet uusia uhkia ja epävakautta, jotka voimistavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta.

Näin ollen yhteiskunnan yleinen kriisinkestokyky joutuu koetukselle.

Maahanmuuttovirasto toteaa, että maahanmuuttoon liittyen ei voida erotella ulkoista ja sisäistä turvallisuutta. Ulkoisen toimintaympäristön muutokset vaikuttavat muuttoliikkeen syntyyn ja laajuuteen.

Muuttoliikkeen seuraukset heijastuvat Suomen sisäiseen turvallisuuteen maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden saavuttua maahan.

Maahanmuuttovirasto riskikartoituksessa on tunnistettu mahdollisia uhkia sisäiselle turvallisuudelle maahanmuuttokriisiin liittyen. Lausonnossa todetaan, että monikulttuuristuminen muuttaa suomalaista yhteiskuntaa.

1. Luottamus viranomaisiin heikompaa

Yksi esimerkki tästä on se, että maahanmuuttajien kulttuuriin ei kaikkien osalta liity vastaavaa viranomaisiin luottamusta kuin kantasuomalaisilla on.

Esimerkiksi erilaisissa poliisin hälytystehtävissä reaktiot ovat erilaisia, pienempiinkin hälytystehtäviin poliisi joutuu lähettämään useampia yksiköitä oman palvelusturvallisuuden takaamiseksi.

2. Kotoutuminen

Maahanmuuttovirasto näkee myös, että etninen ryhmäytyminen on muuttoliikkeen normaali seurannaisvaikutus. Ihmiset hakeutuvat oman kulttuurinsa edustajien pariin. Tämä heikentää sopeutumista ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä juurettomuutta mikäli kotoutuminen ei onnistu.

Syrjäytyminen ja eriarvoistuminen ovat lausonnon mukaan seurauksia puutteellisesta kielitaidosta, heikosta koulutustasosta ja työttömyydestä. Tämä voi johtaa päihteiden väärinkäyttöön ja rikollisuuteen.

3. Radikalisoitumisen vaara

Edellisistä johtuva epätasainen tulonjako ja mahdollinen rasismin kokeminen voivat johtaa edelleen radikalisoitumiseen, jota tukee sosiaalisessa mediassa tapahtuva rekrytointi ääriliikkeiden jäseniksi. Tämä edelleen johtaa hakeutumiseen taistelijaksi kriisipesäkkeisiin, lausunnossa todetaan.

Integroitumisen puutteellisuus ja ongelmat sosiaalisessa ympäristössä voivat johtaa yksittäisten toimijoiden aktivoitumiseen. Nämä muodostavat yksittäisen ja yllättävän uhkan satunnaiselle väkivallan käytölle. Monet turvapaikkaa hakevat ovat kadottaneet matkustusasiakirjansa ennen Suomeen saapumistaan. Henkilöllisyyden varmistaminen on tällaisten henkilöiden osalta erittäin vaikeata tai mahdotonta. Tämä mahdollistaa sekä valtiollisten että äärijärjestöjen jäsenten soluttamisen maahan.

Tiivistänyt viranomaisyhteistyötä

Maahanmuuttokriisillä ei ole suoria heijastusvaikutukset sisäiseen turvallisuuteen ja kokonaisturvallisuuteen. Pikemminkin kriisi on tiivistänyt sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden viranomaisten yhteistyötä ja kehittänyt valmiutta toimia vastaavissa tilanteissa, lausunnon lopuksi todetaan.

Tunnistettuja uhkia sisäiselle turvallisuudelle ja kokonaisturvallisuudelle ovat rikollisuus, kansainvälisen rikollisuuden leviäminen sekä terrorismi.

Myös soluttautumisen seurauksena tapahtuva tiedustelutoiminta tai hybriditoiminnan valmistelu ei ole poissuljettu vaihtoehto.