Kotimaa

Ensi yönä siirrellään taas kelloja – tiesitkö kuka keksi kesäajan?

Julkaistu:

Suomalaiset euroedustajat ovat yhdistäneet voimansa ja patistavat EU:ta luopumaan kesäajasta. ”Aikavyöhykkeen reuna-alueella vaikutukset tuntuvat pahiten”.
Ensi yönä on taas se aika vuodesta, kun kelloa pitää siirtää tunti taaksepäin. Kesäaika loppuu.

Kesäajan siirtely on yhtä piinaa. Nukkumisrytmi menee sekaisin. Viisareiden siirtely on rankkaa elimistölle. Tutkimusten mukaan siirtymien jälkeen lisääntyvät sydäninfarktit ja masennukset.

Suomessa kesäajasta luopuminen on hankalaa. Kyse on EU-tason päätöksestä. Suomi ei voi lähteä yksin muuttamaan kellon aikoja.

– EU:n pitäisi päättää, että kaikki maat luopuvat yhtä aikaan kesäajasta. EU:ssa on ollut aika hiljaista, Almanakkatoimikunnan erikoissuunnittelija Asko Palviainen tilittää.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suomalaiset europarlamentaarikot ovat nostaneet kissan pöydälle.

Suomalaismepit ovat yhdistäneet voimansa ja kirjelmöineet komissiota. Suomalaiset ovat tuoneet esille, ettei kesäajalle ole enää perusteita.

– On tullut esille, miten kesäaika vaikuttaa terveyteen. Aikavyöhykkeen reuna-alueella vaikutukset tuntuvat pahiten, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok) sanoo Suomen tilanteesta.

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd) lisää, että ainoa peruste kesäajassa pysymiselle on nykyisin se, että muutostyöt tulevat kalliiksi.

– Mutta eihän sen perusteella voi pitää kiinni kesäajasta.

Jaakonsaari sanoo, että parlamentti on lähtenyt asiassa liikkeelle. Parlamentin jäsenistä suurin osa on kesäajasta luopumisen kannalla. Komission pitäisi toimia.

– Komissiolta pitäisi tulla esitys kesäajasta luopumisesta.

Energiakriisi toi kesäajan

Kesäajasta luopumisen puolesta puhuu se, että muutoksen alkuperäinen tarkoitus on menettänyt merkityksensä.

Kesäaika tuli EU-maihin energiakriisin aikana. Ajatuksena oli, että kun päivä pitenee tunnilla, valaistusta ei tarvitse käyttää normaaliin tapaan. Sähköä ja energiaa säästyy.

– Nyt on tullut energialamppuja, jotka eivät paljon kuluta. Sähköä kuluttavat eniten kodinkoneet, jotka ovat toiminnassa 24/7, Palviainen vertaa.

Suomi siirtyi kesäaikaan 1980-luvulla.

Seuraava muutos tuli 1990-luvulla. Kun aiemmin kesäaika loppui Suomessa syyskuun lopussa, ajankohta muuttui lokakuun loppuun.

– EU-maat ryhtyivät noudattamaan Britannian käytäntöä, Palviainen sanoo.

Kansankieleen on jäänyt puhe normaalista ajasta ja kesäajasta.

– Talviaikaa pidetään normaalina, vaikka se on nykyisin vain viisi kuukautta. Kesäaikaa kestää seitsemän kuukautta.

Kuka keksi kesäajan?

Kesäaikaa esitti tiettävästi ensimmäisenä Yhdysvaltain perustajiin kuuluva Benjamin Franklin 1700-luvun lopulla. Taustalla vaikutti energian kulutus.

Franklinia harmitti se, että ihmiset valvovat illalla myöhään ja nukkuvat aamulla pitkään. Arvokasta luonnon valoa meni harakoille ja kalliita kynttilöitä kului valaistukseen.

Kesäajan otti ensimmäisenä käyttöön Saksa ensimmäisen maailmansodan aikana. Kesäaika pidensi illalla valoisaa aikaa tunnilla.

– Energiaa säästyi ja säästöt käytettiin sotimiseen, Palviainen kertoo.

Saksa siirtyi kesäaikaan 1916, Britannia 1917 ja Yhdysvallat 1918.

Suomi kokeili kesäaikaa toisen maailman sodan aikana. Kesäaika oli voimassa vuonna 1942 maaliskuusta syyskuuhun.

– Suomelle energian säästöllä ei ole niin suurta merkitystä kuin muille maille. Suomessa on kesäaikana muutenkin valoisaa, Palviainen pohtii.

Kesäajan puolesta ovat puhuneet eri teollisuusalat.

Palviainen kertoo, että Yhdysvalloissa kesäaikaa ovat kannattaneet grillikauppiaat. He ovat laskeneet, että jos ihmiset valvovat kesäaikana myöhään, he harrastavat enemmän grillausta.