Ahvenanmaalla kiukustuttiin ministeri Niinistön puheista: ”Ei ole ensimmäinen kerta” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Ahvenanmaalla kiukustuttiin ministeri Niinistön puheista: ”Ei ole ensimmäinen kerta”

Ahvenanmaalla on hermostuttu maakuntaan kohdistuvasta sotilaspoliittisesta keskustelusta, jonka puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) aloitti reilu viikko sitten.

Katrin Sjögren pitää Jussi Niinistön puheita sotilaallisesta tyhjiöstä Ahvenanmaalla tarpeettomana provokaationa.­

24.10.2016 16:09

Ahvenanmaan maakunnan hallitusta johtavan maaneuvoksen Katrin Sjögrenin mukaan keskustelu maakunnan demilitarisoidusta asemasta on turhaa.

– Näemme sen Ahvenanmaalla tarpeettomana provokaationa, sanoo Sjögren.

Maaneuvos Katrin Sjöberg sanoo STT:lle, että hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta selviää, että Ahvenanmaan asema pitää säilyttää­

Demilitarisoinnista on sovittu kansainvälisesti, ja sen perusteella sotilaallinen läsnäolo ja Ahvenanmaan linnoittaminen on kielletty. Ahvenanmaalla tätä pidetään turvallisuutta tasapainottavana asiana.

Puolustusministeri Niinistö on kuvannut demilitarisoitua Ahvenanmaata sotilaalliseksi tyhjiöksi, joka on altis myös ”pienin voimin toteutettaville nopeille operaatioille”.

– Ei ole ensimmäinen kerta, kun puolustusministeri antaa tällaisia lausuntoja (Ahvenanmaasta) ja siten hiukan provosoi. Olemme tulleet siihen johtopäätökseen, että kyse voi olla myös sisäpolitiikasta ja Suomen kuntavaalien lähestymisestä, sanoo Sjögren.

Hän painottaa, että Ahvenanmaan demilitarisointi ei ole vain saarimaakunnan asia, vaan kansainvälisesti sovittu asia.

"Ongelmallista"

Ahvenanmaa on myös kansainvälisesti neutralisoitu, minkä vuoksi alue olisi pidettävä sodan uhan ulkopuolella mahdollisissa konflikteissa.

Sopimuksen pitävyyttä on kuitenkin tutkijapiireissä epäilty, ja siksi myös rauhan ajan demilitarisointi herättää kysymyksiä.

– On ongelmallista, että Ahvenanmaan puolustusta ei voi valmistella (paikan päällä) rauhan aikana. Jos lähialueella syntyisi jokin konflikti, Ahvenanmaa olisi saman tien maalitaulu, arvioi turvallisuuden ja strategian dosentti Tomas Ries Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta.

Maarianhaminan kävelykadulla puheet demilitarisoinnin varjopuolista eivät saaneet tuulta alleen maanantaina.

Jan-Erik Fant ei usko, että Suomella olisi mahdollisuuksia puolustaa Ahvenanmaata esimerkiksi Venäjän hyökkäystä vastaan, jos Venäjä haluaisi alueen vallata.­

Maarianhaminalainen Jan-Erik Fant ei jaksanut uskoa, että Suomella olisi todellisia mahdollisuuksia suojata Ahvenanmaata, jos esimerkiksi Venäjä saarimaakuntaa joskus havittelisi.

– Jos venäläiset haluavat vallata Ahvenanmaan, niin sitten he sen tekevät joka tapauksessa. Suomella ei olisi mahdollisuuksia estää sitä, arveli Fant.

Tihkusateessa kauppaa kohti kiirehtinyt Solbritt Eklund piti keskustelua demilitarisoinnin asemasta turhana. Hänen mielestään Suomessa olisi syytä keskustella pikemminkin Nato-jäsenyydestä.

Solbritt Eklundin mielestä Suomessa tulisi keskustella ennemmin sotilasliitto Natosta kuin Ahvenanmaan sotilaspolitiikasta.­

"Asema ei muutu"

Maaneuvos Sjögrenin mukaan Ahvenanmaalla on tultu siihen käsitykseen presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) puheista, että maakunnan asemaan ei ole tulossa muutosta.

– (Myös) kesäkuussa julkistetusta hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta selviää, että Ahvenanmaan asema pitää säilyttää, sanoo Sjögren.

Puolustusministeri Jussi Niinistö aloitti Ahvenanmaata koskevan sotilaspoliittisen keskustelun reilu viikko sitten luonnehtimalla aluetta sotilaaliseksi tyhjiöksi. Kuvassa vanhoja venäläisiä tykkejä Ahvenanmaan Bomarsundin linnoituksessa.­

Tarkalleen ottaen selonteossa sanotaan, että "Ahvenanmaalla on vakiintunut kansainvälisoikeudellinen asema, joka ei estä Suomen sotilaallisen yhteistyön tiivistämistä EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä ja pohjoismaisesti".

Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön syventyminen on herättänyt kysymyksiä suhteessa Ahvenanmaahan. Maiden välisessä yhteistyössä katseet ovat kohdistuneet etenkin meri- ja ilmavoimiin.

– Sen voi tulkita myös niin, että olisi mahdollisuus yhteistyössä suojata Ahvenanmaata. Tosin nykytilanteessa tästä ei ole julkituotuja suunnitelmia, sanoo Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun Ries.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?