Kotimaa

Presidentti Niinistö uskoo, että ”pienet vihreät miehet” eivät onnistuisi yllättämään ahvenanmaalaisia – ”Ovat erittäin herkkiä huomaamaan”

Julkaistu:

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toi esiin ”pienet vihreät miehet”, kun hän kommentoi Ahvenanmaan puolustamisesta noussutta keskustelua.
Presidentti Sauli Niinistä puhui aiheesta Suomessa valtiovierialulla olevan Liettuan presidentin Dalia Grybauskaitėn kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa Presidentinlinnassa tiistaina.

”Pienistä vihreistä miehistä” muodostui käsite, kun Venäjä anasti Ukrainalta Krimin niemimaan. Näitä venäläisiä tunnuksettomia sotilaita ilmaantui Krimille runsaasti ennen niemimaan anastusta. Niinistö itse ei maininnut Venäjää eikä Krimiä pienistä vihreistä miehistä puhuessaan.

Niinistö viittasi pieniin vihreisiin miehiin, kun hän vastasi Ahvenanmaan puolustusta koskevaan median kysymykseen.

– Tässä yhteydessä on myös viitattu pieniin vihreisiin miehiin. No, saattaa olla varmasti jotain pelkoja. Mutta Ahvenanmaa on erittäin kompakti saari ja maakunta. Ja olen varma, että he ovat erittäin herkkiä huomaamaan, jos mitä tahansa outoa siellä tapahtuisi, Niinistö sanoi pienen hymyn kera.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sitä ennen Niinistö totesi, että Suomella on velvollisuus puolustaa Ahvenanmaata osana Suomen tasavaltaa.

– Miten se on mahdollista? No, ajattelen myös, että meidän täytyy keskustella asiasta Ruotsin kanssa. Meidän täytyy kuulla ruotsalaisilta, että he ovat valmiita puolustamaan Ahvenenmaata tarvittaessa. Mutta meidän täytyy keskustella ja aloittaa keskustelu myös ahvenanmaalaisten kanssa. Heillä on myös sanansa sanottavana tässä, Niinistö korosti.


Niinistölle esitettyyn Ahvenanmaa-kysymykseen liittyi viittaus puolustusministeri Jussi Niinistöön (ps), jonka kysyjä totesi sanoneen, että Ahvenanmaa on sotilaallinen tyhjiö, jonka takia Ruotsin ja Suomen pitäisi tehdä jotain asian suhteen.

– Haluaisin toistaa sen, mitä Nato-maat sekä Ruotsi ja Suomi totesivat yhdessä Varsovan kokouksessa. Se on se, että me tarvitsemme sekä pelotusvaikutusta että dialogia vähentääksemme jännitteitä myös Itämeren alueella. Tämä sisältää varmasti myös Ahvenanmaan, Niinistö aloitti.

– En ole varma, mitä meidän puolustusministerimme sanoi, että Suomen pitäisi tehdä jotain. En huomannut häneltä sellaista kommenttia, Niinistö jatkoi.

– Mutta siitä huolimatta, hän otti esiin Ahvenanmaan tilanteen, hän lisäsi.

Huoli jännitteiden lisääntymisestä

Presidentti Niinistö korosti, että Suomi on solminut kansainvälisen sopimus, jonka mukaan Ahvenanmaa on demilitarisoitu alue rauhan aikana ja neutraali alue sodan aikana.

– Suomi ei varmasti voi rikkoa tällaista kansainvälistä sopimusta vain omasta puolestaan, Niinistö sanoi.

Tiedotustilaisuutta hallitsi molemmissa maissa nousseet huolet jännitteen lisääntymisestä Itämeren alueella. Erityisesti Baltian maat ovat huolissaan Venäjän lisääntyneestä läsnäolosta ja aggressioista alueelle.

– On hyvä, että Nato reagoi Baltian maissa nousseeseen huoleen ja Nato on tuomassa joukkoa Baltian maihin ja Puolaan. Toisaalta olemme nähneet, miten Venäjä on reagoinut tähän, Niinistö sanoi.

– Suomen asema on edelleen se, että teemme parhaamme vähentääksemme jännitystä Itämerellä. Olemme valmiita tekemään uusia aloitteita sen eteen, Niinistö lisäsi.

Iskander-ohjukset tulivat Liettuan naapuriin

Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitėn oli eri linjoilla.

– Meidän kannaltamme tilanne on hieman toinen. Naapurinamme on Kaliningrad, jossa näitä nopeita ja aggressiivisia sotilaallisia toimia on tehty määräajoin. Viimeiset toimet ovat olleet avoimen havainnollisia, presidentti Grybauskaitėn sanoi viitaten Kaliningradin alueelle tuotuihin venäläisiin Iskander-ohjuksiin.

Iskander on Venäjän tärkeimpiä asejärjestelmiä.

– Se on uudenaikainen ohjus, joka pystytään varustamaan joko tavanomaisilla tai ydinkärjillä, valtiotieteiden tohtori, eversti Pekka Visuri kuvaili Ilta-Sanomille viime kesänä.

Grybauskaitė sanoi, että Iskanderit eivät ole puolustusvälineitä.

– Ne ovat hyökkäysvälineitä. Se tarkoittaa avointa ja aggressiivista voimannäyttöä ja vihamielisyyttä, ei Baltian maita, Euroopan pääkaupunkeja kohtaan.

Grybauskaitė lisäsi, että Iskander-ohjuksilla Venäjä pelottelee Baltian maita sekä muuta Eurooppaa.

Hänen mukaansa ohjusten tuominen Kaliningradiin on vastoin kansainvälistä oikeutta.

– Siksi olemme halukkaita vahvistamaan Baltian maiden turvallisuutta. Hyväksymme Naton voimakkaan läsnäolon alueellamme. Satsaamme turvallisuuteen. Ensi vuonna Liettua käyttää 1,9 prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustuksemme ja armeijamme modernisointiin.

– Teemme tarvittavat toimet ollaksemme valmiita suojellaksemme itseämme