Jussi Niinistö: ”Jos Itämerelle puhkeaa vakava sotilaallinen kriisi, alkaa eri sotavoimien kilpapurjehdus Ahvenanmaalle” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Jussi Niinistö: ”Jos Itämerelle puhkeaa vakava sotilaallinen kriisi, alkaa eri sotavoimien kilpapurjehdus Ahvenanmaalle”

”Saarten demilitarisointi ei vähennä saariin kohdistuvaa riskiä, pikemminkin päinvastoin. Tämä on villakoiran ydin,” puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) kirjoittaa blogissaan.

­

17.10.2016 13:20

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) jatkaa tänään iltapäivällä julkistamassaan blogissaan Ahvenanmaan demilitarisoinnista syntynyttä keskustelua.

Niinistö sanoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina, että Ahvenanmaan demilitarisointi vaikeuttaa Ahvenanmaan puolustamista. Niinistön mukaan Suomen velvollisuus on puolustaa Ahvenanmaata kriisitilanteessa.

Esimerkiksi Ahvenanmaan kansanedustajan Mats Löfströmin mukaan puheet muutoksista Ahvenanmaan demilitarisointiin ovat turhia ja vahingoittavat hallituksen ja Ahvenanmaan välistä luottamusta.

– Ajatus siitä, että Ahvenanmaa voisi demilitarisoituna alueena pysyä mahdollisen aseellisen selkkauksen ulkopuolella, on kauniisti sanottuna naiivi. Sitä ajatusta ei ainakaan historia puolla. Esimerkiksi ensimmäisen maailmansodan ja Suomen vapaussodan aikaan 1918 saarilla oli sotilaita Suomesta, Ruotsista, Venäjältä ja Saksasta. Jos Itämerelle puhkeaa vakava sotilaallinen kriisi, alkaa eri sotavoimien kilpapurjehdus Ahvenanmaalle, Niinistö kirjoittaa blogissaan.

Ahvenanmaalla on Niinistön mukaan Gotlannin tavoin strategista merkitystä.

– Se on portti Pohjanlahdelle. Sen kautta kulkee merkittävä osa Suomesta länteen kulkevista tietoliikenneyhteyksistä. Ahvenanmaalta käsin voi hallita Pohjois-Itämerta, katkaista Suomen meriliikenteen ja aiheuttaa vakavan uhan niin Manner-Suomelle kuin Ruotsillekin. Siksi Suomella ja Ruotsilla on yhteinen intressi puolustaa Ahvenanmaata.

– Demilitarisoituna Ahvenanmaa muodostaa sotilaallisen tyhjiön. Se on altis myös rajoitetuille, pienin voimin toteutettaville nopeille operaatioille – viittaan edelleen taannoisiin tapahtumiin Krimillä.

Niinistön mukaan Suomi puolustaa koko valtioaluettaan, myös Ahvenanmaata, vaikka ahvenanmaalaiset on rajattu asevelvollisuuden ulkopuolelle.

– Saarten demilitarisointi ei vähennä saariin kohdistuvaa riskiä, pikemminkin päinvastoin. Tämä on villakoiran ydin.

Niinistö: En tee ulkopolitiikkaa, kannan huolta puolustuksesta

Suomi ei Niinistön mukaan ole puuttumassa Ahvenanmaan asemaan, vaikka se sotilaallisesti olisikin perusteltua.

– Kyse on laajemmasta kokonaisuudesta. Puolustusministerin tehtävä ei ole tehdä ulkopolitiikkaa, mutta maanpuolustuksesta minun on kannettava huolta. Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö on asia, joka voisi tulevaisuudessa parantaa kykyämme puolustaa Ahvenanmaata, Niinistö kirjoittaa.

Niinistö muistuttaa, että Ahvenanmaan demilitarisointi juontaa juurensa niinkin kauas historiaan kuin Krimin sotaan. Ensimmäinen sopimus tehtiin jo 1856. Nykyinen demilitarisointi perustuu vuonna 1921 Kansainliiton päätöksen perusteella laadittuun Ahvenanmaan linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskevaan sopimukseen.

– Tuolloinhan Kansainliitto päätti Ahvenanmaan kuuluvan Suomelle, ja Suomi puolestaan sitoutui maakunnan erityispiirteiden kuten ruotsinkielisyyden kunnioittamiseen. Sopimuksen mukaan Ahvenanmaa on rauhan aikana demilitarisoitu ja sodan aikana puolueeton. Sopimus myös velvoittaa Suomen puolustamaan Ahvenanmaata, Niinistö kirjoittaa.

Niinistön mukaan sopimuksen allekirjoittivat Saksa, Tanska, Islanti, Viro, Suomi, Ranska, Iso-Britannia, Irlanti, Intia, Italia, Latvia, Puola ja Ruotsi mutta ei silloinen Neuvostoliitto. Venäjä ei siten ole sopimuksen osapuoli.

– Sen sijaan Venäjän ja Suomen välillä on voimassa välirauhan vuonna 1940 Suomen ja Neuvostoliiton kahdenvälisesti solmima sopimus, jossa Suomi sitoutuu olemaan linnoittamatta Ahvenanmaata. Puolueettomuutta ei sopimuksessa mainita.

Edit 17.10 kello 15.03. Poistettu epätarkkana siteerauksena kolmas kappale: ”Mahdollisista muutoksista demilitarisointiin voidaan keskustella osana Itämeren turvallisuutta ja Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyötä,” Niinistö sanoi Ylellä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?