Kotimaa

Suomen 100-vuotisjuhlavuoden rahankäyttö hämmästyttää – 30 000 euroa koodaribussille Afrikkaan

Julkaistu:

Hankerahoitus
Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017. Juhlarahoituksesta 30 000 euroa menee koodaribussiin Afrikkaan.
Itsenäinen Suomi täyttää vuonna 2017 sata vuotta. Juhlavuoden valmisteluista ja koordinoinnista vastaa valtioneuvoston kanslian asettama Suomi 100 -hanke.

Hankkeen myöntämä rahoitus on kuitenkin herättänyt kummastusta. Kokoomuksen kansanedustaja Jukka Kopra ihmettelee, millä perustein tuetut hankkeet on valittu.


– Minusta on outoa se, millaisia hankkeita tähän on valittu tuettavaksi. Kyseessä on kuitenkin satavuotias itsenäinen Suomi, jota aiemmat sukupolvet ovat kovalla työllä, verellä ja hiellä olleet rakentamassa, Kopra toteaa Ilta-Sanomille.


SUOMI 100 -hankkeen kokouskirjoista käy ilmi, että tuettujen hankkeiden joukossa on muun muassa koodaribussi Afrikassa, jolle on myönnetty 30 000 euroa tukea. Myös suomalaisuuden uudelleen määrittelylle on myönnetty 50 000 euroa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Miten ihmeessä tällainen koodaribussi Afrikassa liittyy millään tapaa 100-vuotiaan Suomen historiaan? Tai pakolainen-hanke, jota rahoitetaan 80 000 eurolla? Tutkiessani rahoituksen saaneita hankkeita meni kahvit väärään kurkkuun, Kopra puuskahtaa.


KOPRAN mielestä juhlavuodelle tärkeitä historiaa ja suomalaisuutta käsitteleviä hankkeita pitäisi olla enemmän. Hän sanoo aiheeseen liittymättömien ideologioiden mukaan sotkemisen loukkaavan ihmisiä, jotka maan puolesta taistelivat.


– Tänä päivänä on mielestäni tärkeämpää kuin koskaan, että tiedämme keitä me olemme ja mistä me tulemme.

– Pistää miettimään millä perusteella nämä on valittu. Onko yhteiskunnan piikki auki?

– Alkaa mennä karkeuksien puolelle, jos vielä jatkan! Kopra lopettaa.


HANKKEEN viestintäpäällikkö Päivi Pirttilän mukaan on tärkeää muistaa, että juhlavuonna keskitytään kolmeen osa-alueeseen: historiaan, nykyaikaan ja tulevaisuuteen. Hankkeet ja tapahtumat kattavat eri osa-alueita.

– Juhlavuoden ohjelmaan on liitetty jo yli 1 800 hanketta. Hakemuksia on tullut yksityisiltä henkilöiltä ja isommiltakin tahoilta. Avoin haku tuottaa laajan kirjon erilaisia hankkeita, Pirttilä kertoo.


SATAVUOTIAAN Suomen historia on siis vain yksi osa-alue juhlavuodesta, samoin kuin nykyisyys ja tulevaisuus, joihin ohjelmassa myös paneudutaan. Tähän kategoriaan putoaisi esimerkiksi ”suomalaisuuden uudelleen määrittely”, jolle on myönnetty tukea 50 000 euroa.


Tulevaisuuden kannalta tärkeitä asioita, kuten osaamisen vientiä, tuodaan esiin toisenlaisilla projekteilla. Mukaan on otettu ongelmiin ratkaisuja hakevia hankkeita liittyen esimerkiksi pakolaisiin.

– Koodaribussi Afrikassa on osa ulkomailla tapahtuvaa ohjelmistoa. Kyseessä on Aalto-yliopiston vetämä hanke, jonka avulla viedään suomalaista tietotaitoa sekä osaamista koodaamisen saralla Afrikkaan.


JUHLAVUODEN teema on ”tehdään yhdessä”, jolloin monikulttuurisuus nykyaikana sekä tulevaisuudessa on vahvasti läsnä. Historiaa ei ole unohdettu. Hän kertoo hankkeiden joukosta löytyvän runsaasti myös historiallista sisältöä.

– Tarkoituksena on luoda mahdollisimman tasapuolinen kokonaisuus, jossa historia, nykyisyys ja tulevaisuus tulisivat esiin.

Tästä on kyse: 19 miljoonan euron budjetti

Suomi 100 -hankkeen 12 jäsenestä koostuva hallitus käsittelee kaikki hakemukset, jonka jälkeen se tekee päätöksen, mitä niistä tuetaan.

Kokonaisuutena juhlavuoden budjetti on 19 miljoonaa euroa, josta noin 60 prosenttia käytetään ohjelmiston rakentamiseen.

Määrällisesti vain pientä osaa juhlavuoden hankkeista tuetaan rahoitushakujen kautta. Rahoitus taas on järjestetty valtioneuvoston kanslian kautta.

Hakemuksia on tullut yli 2000 kappaletta, joista nyt 1800 on ehditty käsitellä. Läheskään jokaiselle hankkeelle rahoitusta ei myönnetä. Rahoitushauissa on myös painotettu erikseen ulkomailla tapahtuvia ohjelmia, niitä varten oli avoin haku tänä keväänä.

–Ohjelmaa on viidellä mantereella ja yli 70 maassa. Kuitenkin suurin osa tapahtumista on ihan Suomessa, Pirttilä sanoo.

Juhlavuodessa mukana olo on hankkeen viestintäpäällikön Päivi Pirttilän mukaan useille hankkeille kunnia-asia. Suurinta osaa hankkeista ei motivoi vain saatu rahallinen tuki.

–Tutkimukset ovat osoittaneet, että yli 70 prosenttia ihmisistä suhtautuu erittäin positiivisesti juhlavuoteen ja siihen osallistumiseen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt